Julkiset verotiedot viime vuodelta julkaistaan 4.11. Verotiedot antavat kattavan kuvan tuloista mutta vain maksettujen palkkojen osalta. Ota tulkinnassa huomioon myös nämä asiat:
Veronmaksajien johtava verojuristi Päivi Kaari vastaa alla julkisia verotietoja koskeviin kysymyksiin.
Vuoden 2018 verotuksen tiedot tulevat julkisiksi 4. marraskuuta. Mitkä ovat julkisia verotietoja?
"Julkisia verotietoja ovat mm. nimi, syntymävuosi, verotettava ansiotulo ja pääomatulo, verojen kokonaismäärä ja maksettava tai palautettava veron määrä. Varallisuuden tai velkojen määrä ei ole julkinen tieto. Tiedot laaditaan maakunnittain nimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä.
Suomessa maksettavien verojen määrä löytyy verotiedoista tarkasti, mutta todelliset tulot listoilta puuttuvat, koska verotettava tulo, joka on julkinen tieto, ei ole sama kuin veronalainen tulo. Erityisesti pääomatulojen kohdalla julkinen tieto ei anna oikeaa kuvaa tulotasosta. Tulotieto voi jopa puuttua kokonaan, vaikka henkilöllä olisi todellisuudessa esimerkiksi luovutusvoittoja.
Verotiedoissa ei myöskään näy tuloja, joita ei veroteta Suomessa. Jos esimerkiksi urheilijan tulot verotetaan vain ulkomailla, tällöin niitä ei näy Suomen verotiedoissa.
Vielä kannattaa muistaa se, että nyt julkaistavat tiedot koskevat vuotta 2018. Kuluvan vuoden verotiedot julkaistaan vuoden päästä."
Verohallinto luovuttaa vuosittain henkilöiden tuloverotuksen julkisia tietoja sähköisessä muodossa journalistiseen tarkoitukseen. Tiedotusvälineet voivat tilata tietoja niistä henkilöistä, jotka ovat saaneet yhteensä vähintään 100 000 euroa valtionverotuksessa verotettavaa ansiotuloa ja pääomatuloa.
EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen nojalla Verohallinnon asiakkaalla on oikeus henkilökohtaiseen erityiseen tilanteeseensa liittyvällä perusteella vastustaa sitä, että hänen tietonsa luovutetaan journalistiseen tarkoitukseen sähköisessä muodossa.
Verovuoden 2018 henkilöiden tuloverotuksen julkiset tiedot luovutetaan tiedotusvälineille 4.11.2019 näiden tekemien tilausten mukaisesti. Jos et halua tietojesi sisältyvän näihin luovutuksiin, voit vastustaa tietojesi luovuttamista 28.10.2019 mennessä.
?
Miten julkisia tietoja pääsee katselemaan
Julkisia tietoja voi katsella lähes kaikissa Verohallinnon toimipisteissä, joissa on asiakkaiden käyttöön tarkoitettu pääte. Tiedot ovat katseltavissa toimipisteen aukioloaikoina. Kaikissa toimipisteissä tätä mahdollisuutta ei ole mm. tilanpuutteen tai vähäisten aukioloaikojen vuoksi (esimerkkinä Pääkaupunkiseudun verotoimiston Vuorikadun toimipiste, jossa ei ole mahdollista katsella tietoja).
Henkilöasiakkaan tuloverotuksen julkiset tiedot ovat henkilötietoja. Jos Verohallinto veisi tiedot Internetiin, tarkoittaisi se koko julkisten tietojen luettelon luovuttamista kaikille Internetin käyttäjille. Laissa on rajoitettu henkilötietojen luovuttamista, eikä tällainen luovuttaminen ole mahdollista. Tästä syystä tiedot ovat sähköisesti nähtävillä vain Verohallinnon toimipisteissä.
Tuloverotuksen julkiset tiedot ovat päätteillä vain katselua ja muistiinpanojen tekemistä varten. Päätteillä olevia tietoja ei voi kopioida muistitikulle tai muille tietovälineille tai lähettää sähköpostitse. Nämä toiminnot on estetty teknisesti. Tiedoista voi tehdä muistiinpanoja ja niitä voi kuvata.
Tuloverotuksen tiedot on 1.11.2010 alkaen järjestetty maakunnittain. Esimerkiksi Uudenmaan maakunnassa on yli 1 400 000 verovelvollista. Jos näiden tiedot olisivat paperiluettelolla, tarkoittaisi tämä n. 30 000 paperitulostetta. Maakuntapohjaisten paperiluetteloiden tekeminen ei olisi tarkoituksenmukaista.
Olemme pyrkineet lisäämään asiakaspäätteitä palvelun turvaamiseksi. Kaikille halukkaille ei kuitenkaan ole mahdollista taata luettelon selailumahdollisuutta samaan aikaan. Jos asiakkaita on enemmän kuin päätteitä, voimme asettaa päätteille tietyn seilailuajan, jonka jälkeen vuoro siirtyy seuraavalle jonossa olevalle. Marraskuun ensimmäisinä viikkoina kannattaa varautua odottamaan omaa vuoroaan.
Tuloverotuksen julkiset tiedot on säädetty laissa julkisiksi, ja julkisuus kattaa kaikkien verovelvollisten laissa säädetyt tiedot. Verohallinto ei siis voi poistaa yksittäisen verovelvollisen tietoja luettelosta.
Tiedot ovat luettelolla verotuksen päättymishetken mukaisia. Verotukseen myöhemmin tehdyt muutokset ovat salassa pidettäviä. Näin ollen Verohallinto ei voi päivittää tuloverotuksen julkisia tietoja verotuksen muuttuessa muutoksenhaun tai oikaisun johdosta eikä myöskään tallennusvirheiden taikka vastaavien teknisten virheiden korjaamisen johdosta. Virhe korjataan tietysti asiakkaan verotukseen ja verotusasiakirjoihin, mutta sitä ei päivitetä julkisiin tietoihin.
Kaikkien, myös julkisuuden henkilöiden tiedot, ovat julkisten tietojen luettelolla. Tiedot ovat siinä muodossa kuin ne on rekisteröity Verohallinnon tietojärjestelmään. Siksi tietoja ei välttämättä löydy sellaisella nimellä, jota henkilö käyttää julkisuudessa (esimerkiksi taiteilijanimi).
Vuoden 2015 tuloverotuksen tiedot julkisiksi
Verohallinnon tiedote, 1.11.2016
Verohallinto keräsi yhteiskunnan käyttöön tuloveroja yhteensä 34,4 miljardia euroa. Tuloverojen yhteismäärä kasvoi noin 660 miljoonaa euroa (+2,0 %) edellisvuoteen verrattuna.
Suomalaiset yritykset ja veronmaksajat haluavat tutkitusti hoitaa veroasiansa velvollisuudentuntoisesti ja oikein. Tämä veromaksumyönteinen ilmapiiri on verokertymien kannalta erittäin tärkeä. Verohallinto pyrkii verovarojen mahdollisimman oikeaan kertymiseen tekemällä oikein toimiminen entistä helpommaksi ja minimoimalla väärin tekemisen mahdollisuudet.
Julkiset verotiedot antavat varsin kattavan kuvan palkoista, joita on maksettu verovuonna. Sen sijaan eri henkilöiden pääomatuloista ei pysty tekemään vertailukelpoisia päätelmiä julkisten verotilastojen perusteella.
Julkisia verotietojaovat mm. nimi, syntymävuosi, verotettava ansiotulo ja pääomatulo, verojen kokonaismäärä ja maksettava tai palautettava veron määrä. Varallisuuden määrä ei ole julkinen tieto.
Julkiset tiedot eivät koskaan suoraan kerro henkilön tuloja. Verotettava tulo ei ole sama kuin veronalainen tulo. Varsinkin, jos henkilöllä on pääomatuloja, verotettava pääomatulo voi olla paljon pienempi kuin saadun tulon oikea määrä. Tulotieto voi jopa puuttua kokonaan, vaikka henkilöllä olisi todellisuudessa esimerkiksi osinkotuloja.
Julkisissa verotiedoissa ei ole enää henkilön kotikuntaa. Sen sijaan tieto siitä maakunnasta, jonka alueella henkilön vuodenvaihteen kotikunta sijaitsee, on julkinen. Tämä tarkoittaa samalla sitä, että julkiset verotiedot ovat järjestettynä Verohallinnon rekistereissä maakunnittain, ei kunnittain kuten vielä vuonna 2009.
Se, kuinka paljon henkilölle on täsmälleen maksettu palkkaa, ei ole julkista. Jos henkilöllä kuitenkin on pelkkää palkkatuloa, julkiset verotiedot kertovat varsin hyvin palkan tason. Silti verotettava ansiotulo ei silloinkaan ole sama kuin bruttopalkka.
Verotettava ansiotulo, joka on siis julkinen tieto, on yhtä kuin veronalainen palkka vähennettynä pakollisilla vakuutusmaksuilla, tulonhankkimiskuluilla sekä muilla mahdollisilla tulosta tehtävillä vähennyksillä. Näitä ovat mm. kaikille palkansaajille pakolliset eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut sekä tulonhankkimisvähennys.
Asuntovelallisen palkansaajan korkovähennys sen sijaan alentaa joko maksettavia ansiotulojen veroja tai verotettavaa pääomatuloa, jos pääomatuloja on.
Ansiotulot voivat sisältää muitakin tuloja kuin palkkaa. Ansiotuloja ovat myös mm. eläkkeet sekä sairaus- ja äitiyspäivärahat. Perheyhtiön maksamat osingot voivat myös olla ansiotuloja. Tällöin verovapaa osa osingosta ei kuitenkaan näy julkisissa verotiedoissa.
Ulkomailla verotetut tulot puuttuvat Suomen verotiedoista.
Vain verotettava pääomatulo on julkinen tieto. Se ei vielä kerro paljoakaan henkilön saamista tuloista, koska osa pääomatuloista puuttuu kokonaan verotiedoista. Julkisten verotietojen perusteella ei siten pysty sanomaan, ketkä ovat saaneet eniten pääomatuloja. Julkisia tietoja eivät ole henkilölle maksetut pääomatulot tai se, mistä eri tuloista pääomatulot koostuvat.
Julkista ei esimerkiksi ole, mitä pääomatuloja henkilöllä on eli ovatko tulot osinkotuloja, luovutusvoittoja, vuokratuloja vai puun myyntituloja.
Lähdeverotettavat korkotulot eivät näy julkisissa verotiedoissa. Maksaja pidättää koroista lopullisen lähdeveron 28 prosenttia, eikä näitä tuloja ilmoiteta lainkaan veroilmoituksessa eivätkä ne kuulu pääomatulojen ryhmään.
Pääomatuloissa on sama periaate kuin ansiotuloissa. Verotettava pääomatulo saadaan, kun veronalaisesta tulosta vähennetään tulon hankkimisesta aiheutuneet menot ja lainan korot.
Jos henkilöllä on pelkästään osinkotuloja perheyhtiöstä, on mahdollista, että osinkotulot puuttuvat kokonaan julkisista verotiedoista. Perheyhtiössä omistaja pystyy myös valitsemaan, kuinka paljon yhtiön voitosta itselleen nostaa osinkoa vai nostaako ollenkaan. Myös sen voi valita, nostaako varoja osinkona vai palkkana, jos työskentelee yrityksessä. Osakkaan julkiset tulotiedot eivät siten kovin hyvin kerro sitä, miten yrityksellä menee.
Jos perheyhtiö maksaa omistajalleen osinkoa, osinkotulot voivat olla saajalle kokonaan verovapaita. Vaikka osinko olisi osakkaalle kokonaan verovapaata tuloa, osakeyhtiön voittoa ovat kuitenkin pienentäneet yhtiön maksamat verot. Tämä vero luonnollisesti pienentää jaettavaa osinkoa. Osakeyhtiö maksaa voitostaan 26 prosenttia veroa. Koska voitosta on tarkoitus maksaa veroa vain kerran, on tämä toteutettu siten, että osakas ei maksa enää lainkaan veroa samastaan osinkotulosta tai veroa maksetaan vain osasta osinkoa.
Jos perheyhtiön maksama osinkotulo on veronalaista, veronalaisen osingon määrä on 70 % maksetusta osingosta.
Perheyhtiöissä nostetaan harvoin osinkoja, jotka verotettaisiin pääomatulona. Jos osingosta joudutaan maksamaan veroa, on kyse yleensä ansiotulona verotettavasta osingosta. Omasta yrityksestä nostetut osingot eivät siten yleensä näy myöskään julkisissa tiedoissa pääomatulojen ryhmässä.
Muista kuin julkisesti noteeratuista yhtiöistä, siis esimerkiksi perheyhtiöstä, saatu osinko jaetaan verotuksessa pääomatuloksi ja ansiotuloksi.
Perheyhtiön jakaman osingon verotukseen vaikuttavat yhtiön varallisuus ja jaettava osinko. Varakkaasta yhtiöstä on mahdollista nostaa enemmän verovapaata osinkoa kuin vähävaraisesta.
Osinko on kokonaan verovapaata tuloa, jos osinkoa jaetaan enintään määrä, joka vastaa 9 prosenttia osakkeiden matemaattisesta arvosta. Kuitenkin siltä osin kuin tällaiset osingot ylittävät vuodessa 90 000 euroa, rajan ylittävästä määrästä 70 prosenttia on osakkaan pääomatuloa ja 30 prosenttia verovapaata tuloa.
Jos osinkoa jaetaan vuodessa enemmän kuin määrä, joka on 9 prosenttia osakkeiden matemaattisesta arvosta, rajan ylittävästä osasta 70 prosenttia on ansiotuloa ja 30 prosenttia verovapaata. Matemaattinen arvo saadaan, kun jaetaan yhtiön nettovarallisuus osakkeiden lukumäärällä.
Vuodesta 2005 alkaen myös pörssiyhtiön jakamista osinkotuloista on osingonsaaja joutunut maksamaan veroa. Osingosta 70 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja 30 prosenttia verovapaata tuloa. Veronalaisesta määrästä maksetaan veroa 28 prosenttia.
Verotuksen julkisissa tiedoissa ei ole mukana lainkaan verovapaata osaa osingoista. Julkisesti noteeratulta yhtiöltä saadut osingot verotetaan aina pääomatulona – siis siltä osin kuin ne ovat veronalaisia.
Myyntivoitto verotetaan pääomatulona. Tämä on vain pääsääntö.
Kauppahintaa sellaisenaan ei löydy verotuksen julkisista verotiedoista. Jos omaisuus on omistettu vähintään 10 vuotta, veronalainen tulo on enintään 60 prosenttia kauppahinnasta. Jos osakkeita myy miljoonalla, veroa siis maksetaan enintään 600 000 eurosta.
Osa myynneistä on verovapaita. Esimerkiksi oman asunnon myynnistä saatu voitto ei lainkaan näy verotustiedoissa, jos asunto on myyty kahden vuoden omistamisen ja asumisen jälkeen – ei, vaikka rahat olisi laitettu pankkitilille ja muutettu vuokralle asumaan.
Myös yritysten ja maatilojen sukupolvenvaihdoksissa myyntivoitto voi jäädä tietyin edellytyksin kokonaan verotuksen ulkopuolelle.
Kuolinpesää verotetaan erillisenä verovelvollisena perinnönjakoon saakka eivätkä pesän tulot näy pesän osakkaiden verotiedoissa, vaikka he ovat todelliset tulon saajat. Kuolinpesän osakasta ei veroteta enää toiseen kertaan, vaikka pesä realisoisi omaisuutta ja jakaisi voiton pesän osakkaille. Kuolinpesän osakkaan todelliset tulot voivat siten olla huomattavasti suuremmat kuin mitä hänen omat verotietonsa kertovat.
Maksettavien verojen määrä ja saako henkilö veronpalautusta vai joutuuko maksamaan jäännösveroa, on julkinen tieto.
Jäännösverosta on ennen muinoin käytetty myös nimeä ”mätky”, joka kuvaa huonosti sitä, mistä on kyse. Jäännösvero ei ole rangaistusmaksu, vaan maksamatta olevan veron määrä.
Jos henkilöllä on pelkkää palkkatuloa, palkasta perittävä ennakonpidätys vastaa yleensä varsin hyvin oikeaa veron määrää. Veronpalautukset tai jäännösverot eivät silloin ole yleensä kovin suuria.
Jos henkilöllä on epäsäännölliset tulot ja tulojen määrä on etukäteen vaikea arvioida oikein (esimerkiksi freelancer-taiteilija), oikean veron määrä ja etukäteen maksetut verot eivät välttämättä vastaa toisiaan kovin hyvin ja jäännösvero syntyy helpommin kuin tavalliselle palkansaajalle. Taiteilijan saama suuri jäännösvero kertoo siis sen, ettei vuoden 2010 aikana maksettu vero vastaa alkuunkaan tulojen määrää ja lisää veroja pitää maksaa jälkikäteen.
Myös silloin, jos henkilöllä on luovutusvoittoja, näistä tuloista ei välttämättä ole maksettu veroa riittävästi silloin, kun tulo on saatu, ja veroa täytyy sen vuoksi vielä maksaa.