Äänitysstudiopalvelut

MITÄ ÄÄNITTEEN TEKEMINEN MAKSAA

Hyvin usein äänitettä suunnittelevaa laulajaa/soittajaa/lausujaa kiinnostaa ymmärrettävistä syistä, mitä levyn teko tulee maksamaan. Kysymys on hyvä, mutta vastausta ei ole kovin helppo antaa, koska hintaan vaikuttavat kovin monet tekijät. Useimmat eivät tiedä eivätkä voi kuvitellakkaan, mitä kaikkea cd:n teko vaatii ja hinnan muodostuminen voi olla yllätys varsinkin ensikertalaiselle.

Kustannusten muodostuminen

Ensimmäisenä pitää itsellä olla käsitys/suunnitelma niistä kappaleista/biiseistä, mitä aikoo äänitteellensä laittaa. Toiseksi on syytä miettiä millä tyylillä aikoo suunnitelmansa toteuttaa.

Haluaako äänitteelle säestäjän, bändin, isomman orkesterin vai ihan ”Tampere-Filharmonian”.

Edellisessä lauseessa tahdon sanoa sitä, että mitä enemmän on tekijöitä sitä kalliimmaksi toteuttaminen tulee. Jos on isommasta kokoonpanosta kysymys tarvitaan luonnollisesti sovittaja, joka kirjoittaa stemmat/nuotit jokaiselle instrumentille erikseen. Studiotyö hinnoitellaan useimmiten tuntityönä. Studiotyöskentelyyn kuluvaa aikaa on aika mahdoton arvioida, koska jokainen biisi on erilainen ja sen valmistumiseen kuluva aika on yksilöllinen. Haluan kuitenkin korostaa sitä, että studioon ei maksajan näkökulmasta kannata tulla harjoittelemaan, vaan esitys tulisi osata hyvin, jolloin studiossa voisi keskittyä vain tekemiseen ja tulkintaan. Studiohinta tulee edullisemmaksi jos aika ei mene opettelemiseen.

Normaali tapa on äänittää soittimet etukäteen yksi tai useampi kerrallaan. Kun näin saatu tausta on valmis solisti voi tulla äänittämään osuutensa erikseen. Studioaikaan vaikuttaa suuresti jokaisen muusikon ja itsesi nopeus sekä ammattitaito. Jokaisella ulkopuolisella työntekijällä on oma hinnoitteluperusteensa. Jos äänitys onnistuu mielestäsi hyvin yhtenä ottona, niin se on sitten siinä. Yhden stemman tai lauluosuuden äänittämiseen voi kuitenkin teoriassa ja käytännössä kulua useita tunteja/päiviä eikä lopputulos välttämättä ole sittenkään täydellinen. Aina voi tehdä paremmin. Kauan sitten levyttävä artisti ja orkesteri joutui laittamaan kaikki kerralla ”purkkiin”, koska ääni kaiverrettiin mekaanisesti neulalla vahamatriisiin, josta lopullinen levy painettiin. Taiteilijat matkustivat joko Berliiniin tai ainakin Tukholmaan ja äänittivät samassa sessiossa jopa 20 kappaletta kertaotolla. Nykytekniikalla voi äänittää useina eri otoksina ja vaikka pätkä kerrallaan. Studioteknikko liittää parhaat palat yhteen ja lopputulos kuulostaa kertaäänitykseltä. Kaikki tämä on editointia, jonka jälkeen äänitykset miksataan, mikä tarkoittaa parhaan äänellisen lopputuloksen hakemista, jossa eri ääniraitojen voimakkuudet ja sävyt säädetään niin, että ne soivat toistensa suhteen halutulla tavalla ja eri äänet, esim kitara, rummut, basso ja lauluraidat voi erottaa toisistaan.

Tuotokseen voidaan lisätä myös erilaisia efektejä, vaikka kaikua ja panoroinnilla voidaan säätää soiko joku soitin vasemmalla, oikealla vai molemmilla puolilla samalla tavalla.

Viimeinen vaihe itse äänitteen äänimaailman toteuttamisessa on masterointi, jonka tarkein tehtävä on nostaa äänen taso/voimakkuus nykystandardin edellyttämälle tasolle. Samalla masteroinnissa voidaan tehdä vielä pientä siistimistä ja ISRC-koodien lisääminen jokaiselle raidalle erikseen.

Tämän jälkeen tarvitaan vielä graafista suunnittelua ja kenties valokuvausta kansietikettejä varten.

Viimeinen vaihe on tehdä masterlevystä kopioita tarvittava määrä ja niihin painattaa kannet.

Ennen kopiointia tarvitaan tallennuslupa Teostolta/NCB, koska kopioiden teko on sallittua vasta tallennusluvan jälkeen. Jälkitöihin kuuluvat myös Gramex-ilmoitukset.

Jos työt tilataan ulkopuoliselta, on useimmiten edullisinta toteuttaa ne mahdollisimman pienellä osaavalla ammattilaisporukalla. Jopa yksi henkilö pystyy tekemään studiossa koko ketjun, ehkä masterointia lukuunottamatta. Mikään työ ei kuitenkaan ole ilmaista, sillä verojen jälkeen pitää palkkiosta jäädä vielä kalliin studiolaitteiston, äänen- ja kuvankäsittelyohjelmien, soittimien yms. hankintamenojen kuoletukseen. Ja toki työmies on myöskin palkkansa väärti ettei kuole nälkään, jolloin voi jatkaa asiakkaidensa palvelemista.

Eri työvaiheet ja niihin kuluva aika

Eri työvaiheet vievät aikansa.

Tuottaja on yleensä levytysprojektin maksumies. Omakustannetta tehdessä tuottaja on useimmiten unelmaansa toteuttava laulaja tai soittaja.

Biisit äänitteelle valitaan ensimmäiseksi. Säveltäjille ja sanoittajille tämä vaihe on mieluisa asia, jos valinta osuu heidän kappaleisiinsa. Tämä vaihe ei maksa laulajalle/tuottajalle mitään. Ensilevytykseen on kuitenkin kysyttävä luvat tekilöiltä. Lisäksi sovittajan on kysyttävä lupa sovitukseen säveltäjältä (sovituslupaa ei välttämättä aina myönnetä, koska sovittaja vie osan säveltäjän tekijänoikeuskorvauksista).

Sovitus on aivan kuin piirustukset teoksesta. Sovittaja suunnittelee, mitä soittimia kappaleessa käytetään ja mitä kukin soitin soittaa, missä sävellajissa (eli miltä korkeudelta), millä tempolla jne. Suunnitelma kirjoitetaan useimmiten muusikkoja varten nuottipaperille (partituuri) tai sitten se on vain sovittajan päässä. Näiden nuottien ja suunnitelman kanssa muusikot astelevat studioon toteuttaakseen sovittajan suunnitelman.

Soittajat voivat olla studiossa yksinään tai yhdessä. Äänitys voidaan toteuttaa kerralla (harvemmin) tai raita kerrallaan, jolloin aikaisemmin soitettuja raitoja kuunnellaan kuulokkeista, mikä helpottaa myöhemmin soittavan työtä.

Mitä enemmän muusikoita ja mitä tunnetumpia/kuuluisampia/arvostetumpia sitä kalliimpaa heidän työnsä yleensä on. Toinen vaihtoehto on, että yksi muusikko usein kosketinsoittaja hoitaa paketin konesoudein kokoon. Nykysoundit koneilla ja ohjelmissa ovat uskomattoman hyviä. Aina ei edes erota onko soitto tapahtunut aidosti vai koneella. Kannattakin miettiä valitseeko konesoundin aidon tilalle, jos lopputulos kuulostaa hyvältä ja on siihen tyytyväinen. Rahapussi ainakin on mieltynyt konesoundeihin. Solistihan on tärkein asia ja häntä ei vielä voida korvata koneella – onneksi. Mikäpä kieltää lisäämästä aitoa soitintakaan konesoundeja elävöittämään. Stemmojen määrä kannattaa myös huomioida, koska ne nostavat hintaa.

Studio ja äänittäjä voivat olla tunnettuja ja maineikkaita tai sitten ei. Tosiasia on se mitä kuuluisampi studio äänittäjineen on, työ on sitä kalliimpaa. Hinta-laatusuhde ei aina kulje käsi kädessä, vaan äänittäjän kokemus ja ammattitaito ratkaisevat. Äänen digitaalisessa käsittelyssä on käytössä useampia eri ohjelmia ja useimmat ammattiohjelmat ammattilaisen käsissä ovat erinomaisia kehittyen koko aika. Onkin pitkälti makuasia käytetäänkö ProToolssia vai Sonaria tai jotakin muuta. Kun valmis tuote miellyttää korvaa, studioteknikko on onnistunut!

Miksaus liittyy usein myös äänittäjän töihin. Silloin kannattaa antaa miksaajalle rauha ja pysyä poissa häiritsemästä, että tehtävä onnistuisi parhaalla mahdollisella tavalla. Näin säästyy myös aikaa (studiotyöskentelyssä aika on rahaa). Onnistunut miksaus antaa hyvät edellytykset masteroinnille ja mahdollisimman hyvälle lopputulokselle. Huonolla miksauksella ja muusikoiden tasolla sekä soundeilla ei saada parasta mahdollista lopputulosta. Huonoimmistakin soundeista ja soitannoista pystyy ammattitaitoinen miksaaja nykyohjelmilla luomaan hyvääkin jälkeä, mutta aikaa siihen kuluu runsaasti, kun huonoa työtä paikataan ehjäksi. Jokainen uusintasoitto vie aikaa studiossa ja sama koskee myös laulajaa.

Lopputyöt

Masterointi on seuraava työvaihe. Se toteutetaan usein ulkopuolisella. Tärkein tehtävä masteroinnissa on nostaa äänen taso/voimakkuus nykystandardin edellyttämälle tasolle. Samalla masteroinnissa voidaan tehdä vielä pientä siistimistä ja ISRC-koodien lisääminen jokaiselle raidalle erikseen.

Tallennuslupancb:ltä (teostomaksu/äänitemaksu) on yleensä kaikkein halvin osa-alue ellei tilaa tuhansia kappaleita ja myy 10 € kalliimmalla/kpl. Esim. 100 kpl äänitteitä saa 65 €:n minimimaksulla, koska laskennallinen arvo jää alle minimin.

Kansipaperit levyyn synnyttävät äänitteestä ensimmäisen mielikuvan, joka toivottavasti herättää myös uteliaisuuden laittaa levy soittimeen. Levyetikettien teossa pitää ottaa huomioon monta seikkaa. Luonnollisesti ensin idea kansien toteuttamisesta. Sitten on valittava kuvat ja tekstit. Kuvien resoluutio on tärkeä samoin väriprofiili. Kuvien ja tekstien sijoittelu on tärkeä riittävän leikkuuvaran jättämiseksi. Tähän työvaiheeseen tarvitaan tiedon lisäksi taito käyttää kuvankäsittelyohjelmia, joilla myös on hintansa.

CD-monistus on luvanvaraista toimintaa eli kuka tahansa ei voi virallisia levyjä painaa. Halvimmillaan 1000 kappaleen kopiot saa noin 1200 eurolla ja 100 kpl noin 250 eurolla. Koteloiden tyyppi vaikuttaa luonnollisesti hintaan.

Radiojakelusta asemat saattavat velottaa helposti 150 euroa ja kriteerit äänitteen teknisestä tasosta ovat korkealla ennenkuin levyjä otetaan soittolistoille, jos sittenkään.

Tuottajan tulee lopuksi tehdä Gramex-ilmoitus. Tuottaja on koko prosessin ajan osallistunut äänitteen eri työvaiheisiin enemmän tai vähemmän.

Muuta huomioitavaa edellisten lisäksi ovat matkakulut, puhelinkulut, postikulut ja tieto siitä, että aikaa kuluu asioiden selvittelyssä. Onkin parempi olla turhaan kiirehtimättä ja hosumatta, jos haluaa toteuttaa unelmansa. Kun kerran tekee, pitäisi resurssit huomioiden tehdä niin hyvin kuin se on mahdollista. Julkaistu on aina julkaistu eikä sitä saa julkaisemattomaksi. Eräskin omakustannelevyn tehnyt laulaja huokasi onnellisena: ”Olen koko ikäni haavellut levyn teosta ja nyt yli kuusikymppisenä ikioma äänite on tässä kädessäni!” Toinen teki levyn vain siitä syystä, että hänellä oli tapana joka kesäloma tehdä jotakin erityistä ja sen kesän erokoisuus oli äänitteen teko.

LOPUKSI ARVIO ÄÄNITTEEN HINNAKSI

Esimerkki 12 biisin pitkäsoitosta töineen ja 100 kappaleen kopioineen:

Yhden biisin valmistaminen = 200 € - 300 €

12 biisiä = 2400 € - 3000 €

Tallennuslupa 100 kappaleelle = 65 €

Levynpainamiset = 250 €

Kansityö on usein edullisin studion tai kopiointifirman toteuttamana, kuin ulkopuoliselta tekijältä tilattuna. Kansien osalta voi varautua 100 eurosta ylöspäin.

Halvimmillaan em. CD:n (100 kpl) saattaisi saada siis +/- 3000 euron hintaan ja sitä voisi kuvailla lähes ilmaiseksi. Tuolla hinnalla työn on suorittanut laaja-alaisesti melko varmasti yksi ammattilainen. Jokainen uusi palanen tuo lisähintaa.

Jos projekti toteutetaan huippustudiossa käyttäen huippumuusikoita, valmista tulee äkkiä ja hintalappu helposti 20.000 eurosta ylöspäin. Tuokin hinta on vielä alhainen kalliiden huippuammattilaisten kanssa touhutessa. Maailman luokan tähtien levyn tekoon kulutetaan helposti satoja tuhansia jopa miljoona.

Muusikkojen taksoja löytyy tästä linkistä >>>

Tarjousta pyydettäessä harva pystyy suoralta kädeltä tarjouksen antamaan, kun ei ennalta voi tietää miten kauan aikaa kuluu ja mitä tilaaja vaatii tuottelta. Tarjousta kysyessä kysyjän pitäisi tietää aika tarkasti mitä haluaa ja on tilaamassa, silloin voisi edes jollakin tasolla arvioida hintahaarukkaa.

Lopuksi

Toivon, että edellä olevasta selvityksestä on apua omasta levystä haaveilevalle. Aina kannattaa toteuttaa haavensa mieluummin kuin jättää toteuttamatta. Huomisesta emme kukaan tiedä ja silloin toteuttaminen voi olla myöhäistä. On hyvä tiedostaa kuitenkin tosiasiat ja ymmärtää mitä tämä kaikki vaatii ja mihin on mahdollisuuksia. Hyvä konsti on myös se, että toteuttaa biisin kerrallaan. Sitten kun budjetti antaa myöten tekee taas seuraavan äänityksen. Vähitellen voi koko pitkäsoiton kappalevalikoima olla purkissa.

Suunnittele rauhassa ja ota yhteyttä tai tule juttelemaan, se ei maksa mitään!