Testamentti

Testamentti

Yleistä

 

Testamentti on määrämuotoinen oikeustoimi. Yleensä oikeustoimet Suomen lain mukaan voidaan tehdä vapaamuotoisesti, mutta testamentti on tästä säännöstä yksi harvoista poikkeuksista. Jo vuoden 1734 perintökaari asetti testamentille pääosin nykyäänkin voimassa olevan määrämuodon. Tästä huolimatta tulee vastaan testamentteja, joissa ei ole noudatettu lain määräämää muotoa ja jotka siten ovat pätemättömiä.

 

Muotovaatimukset

 

Testamentti on tehtävä kirjallisesti. Testamentin tekijän on allekirjoitettava testamentti todistajien yhtä aikaa läsnä ollessa (ks. esim. KKO:1996:102). Allekirjoitus on kahden esteettömän todistajan todistettava. Todistajien on tiedettävä, että kysymyksessä on testamentti.

 

Todistajien ei välttämättä tarvitse tietää testamentin sisältöä; ainoastaan esim. asiakirjan otsikon nähtyään tietää kysymyksessä olevan testamentin. Todistajien on merkittävä nimikirjoitustensa oheen ammattinsa ja asuinpaikkansa sekä todistamisen aika ja paikka. Yleensä todistajat merkitsevät todistukseensa vielä, että testamentin tekijä on ollut ”terveessä ja täydessä ymmärryksessä”.

 

Jos joku sairauden tai muun syyn takia on estynyt tekemästä testamenttia edellä mainitulla tavalla, saa hän tehdä testamentin suullisesti kahden todistajan ollessa yhtä aikaa läsnä, tai todistajittakin omakätisesti allekirjoittamallaan asiakirjalla. Tällainen testamentti katsotaan kuitenkin rauenneeksi, jos testamentin tekijällä on esteen lakattua kolmen kuukauden ajan ollut tilaisuus määrätä jäämistöstään määrämuotoisella tavalla.

 

Keskinäinen omistusoikeustestamentti

 

Aviopuolisot, avoliitossa elävät, sisarukset tai toisilleen sukuakin olematta olevat voivat tehdä keskinäisen testamentin. Tällöin määrätään, että ensin kuolleen henkilön omaisuus on menevä täysin omistusoikeuksin jälkeen jääneelle. Tavallisesti näissä testamenteissa on ns. toissijaismääräys, jolla määrätään kenelle omaisuus on menevä jälkeenjääneenkin kuoltua.

 

Yleisin tapaus on, että aviopuolisot tekevät keskinäisen omistusoikeustestamentin, jossa on toissijaismääräys lasten hyväksi. Tällöin yleensä esitetään toivomus, että lapset eivät vaatisi lakiosaansa vielä ensin kuolleen puolison jälkeen. Tällainen toivomus ei kuitenkaan juridisesti sido lapsia, vaan he voivat aina vaatia lakiosaa.

 

Nykyisen lain mukaan jälkeenjääneellä on aina oikeus maksaa lakiosa rahassa, ilman testamentissa olevaa määräystäkin.

 

Aina ei kuitenkaan keskinäinen testamentti ole perintöverotuksellisesti kokonaisuutena arvioiden edullisin. Jälkeen jäänyt maksaa ensin perintöveron puolisoltaan testamentilla saamastaan omaisuudesta. Jos puolisot ovat jo ikääntyneitä niin jälkeen jääneen mahdollisesti piankin tapahtuvan kuolemansa jälkeen lapset maksavat taas perintöveron.

 

Veroa voidaan minimoida mm. niin että lapset vaativat lakiosansa. Hankaluutena tällöin saattaa kuitenkin olla, ettei lapsilla ole rahaa perintöverojen maksuun. Saatetaan joutua tilanteeseen, että jotain omaisuutta on myytävä. Tämä saattaa olla juuri tilanne jota alun perin testamentilla on haluttu välttää.

 

Keskinäinen käyttöoikeustestamentti

 

Keskinäinen käyttöoikeustestamentti tarkoittaa samaa kuin keskinäinen hallintaoikeustestamentti. Tämä on hyvä instrumentti perintöveron minimoimiseksi. Ensiksi kuolleen puolison omaisuuden omistusoikeus siirtyy suoraan lapsille, mutta leski saa omaisuuteen käyttö- eli hallintaoikeuden.

 

Tässä tapauksessa leski ei joudu maksamaan perintöveroa saamansa käyttöoikeuden arvosta. Lasten perintöveroa taas pienentää juuri lesken saama käyttöoikeus.

 

Vaikka tämä järjestely saattaa perintöverotuksellisesti olla edullinen, niin se saattaa muista syistä olla epätyydyttävä. Nuorien henkilöiden ei mielestäni välttämättä ole syytä tehdä tällaista testamenttia. Lesken odotettavissa oleva elinaika vaikuttaa testamenttaustavan valintaan.

 

Myös aviopuolisot voivat kumpikin tehdä oman testamenttinsa aivan kuten kuka tahansa muukin testamentin tekokelpoinen henkilö, heidän ei siis ole pakko tehdä keskinäistä testamenttia.

 

Muista testamenteista

 

Jos henkilöllä ei ole lakimääräisiä perillisiä (serkut eivät peri), niin hänen omaisuutensa siirtyy perintönä valtiolle, ellei henkilö ole tehnyt testamenttia jonkun muun tahon hyväksi.On syytä varoa tilannetta, jossa aviopuolisoilla on keskinäinen testamentti erinäisin toissijaismääräyksin, mutta kuolemantapaukset sattuvatkin siinä järjestyksessä, että perintö menee valtiolle, mikä ei liene heidän tarkoituksensa.

 

Milloin testamentti on välttämätön

 

Jokainen perhe on omanlaisensa. Toiset vanhemmat tahtovat olla lapsilleen ehdottoman tasapuolisia, toiset tahtovat suosia jotain lasta. Testamentti on aina teetettävä asiantuntijalla, joka perehtyy huolellisesti perheen tilanteeseen. Jos joku ottaa asiakirjaoppaasta mallin testamentilleen, niin se ei välttämättä johda toivottuun lopputulokseen.

 

Keino vaikuttaa ja päättää omaisuuden jaosta

 

Mikä on testamentti?

 

Testamentti on määrämuotoinen asiakirja, jossa testamentintekijä määrää omaisuudestaan kuolemansa varalta. Testamentti on tehtävä kahden esteettömän todistajan todistamana ja todistajat on kutsuttava samanaikaisesti paikalle testamentin todistamista varten.

 

Kuinka laadin testamentin?

 

Testamentin muotomääräykset ovat erittäin ankarat, siksi testamentin laatiminen on hyvä antaa asiantuntijan tehtäväksi.

 

Millaista omaisuutta testamentti voi koskea?

 

Testamentti voi koskea kaikkea omaisuutta.

 

Ketkä ovat lainmukaiset perilliset?

 

Perintökaaren mukaan ensisijaisia perillisiä ovat rintaperilliset eli lapset ja lastenlapset sekä lastenlastenlapset. Mikäli rintaperillisiä ei ole, perivät vanhemmat ja heidän sijaansa tulevat siskot ja veljet tai heidän rintaperillisensä. Jos heitäkään ei ole, perivät isovanhemmat tai heidän sijaansa tulevat heidän lapsensa eli tädit, sedät tai enot.

 

Jos perittävä on naimisissa eikä hänellä ole rintaperillisiä, hänet perii eloonjäänyt puoliso.

 

Mikäli ketään edellä mainituista lakimääräisistä perillisistä ei ole eikä perittävä ole tehnyt testamenttia menee perintö Suomen valtiolle.

 

Rintaperilliset / testamentti

 

Vain rintaperillisillä on lain mukaan oikeus saada perintönä vähintään lakiosa. Lakiosa on puolet hänelle kuuluvasta perintöosasta. Muuten testamentilla voi määrätä omaisuudesta vapaasti.

Testamentin laatiminen

Jokainen testamentin laatimistapahtuma on ainutlaatuinen tapahtuma, jonka vuoksi testamentin tekeminen kannattaa aina antaa ammattilaisen tehtäväksi.

Kirjoita uusi kommentti: (Napsauta tästä)

123kotisivu.fi
merkkiä jäljellä: 160
OK Lähetetään.

Irtsu | Vastaa 12.02.2018 19.25

Tekemässä tuloveronoikaisuvaatimusta.Asuntolaina on ensiasuntoomme, mutta ilmoituksiin jäänyt korot, kohtaan asuntolainankorot.Kuinka laadin oikaisuvaatimuksen?

VeroApuri 13.02.2018 08.43

Kopioi linkki ja liitä hakukenttään, niin saat sivun auki.

VeroApuri 13.02.2018 08.32

Saat hyvät ohjeet ja vastauksen kysymykseesi klikkaamalla linkkiä:
https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/verokortti-ja-veroilmoitus/muutoksenhaku/

Arto Halonen | Vastaa 28.12.2017 18.33

Olen tekemässä veronoikaisuvaatimusta vuoden 2011 verotuksesta. Huomenna kai viimeinen päivä jättää se. -Pitääkö olla huomenna perillä vai riittääkö postitus?

VeroApuri 29.12.2017 08.34

Pitää olla perillä!!

pirjo hedborg | Vastaa 14.08.2017 16.06

Olemme aviopari , ei yhteisiä lapsia , äidin poika jota ei "isä ole adoptoinut vaan on nimelleen ottanut . Parin kuoltua miten on periikö poika molemmat?

VeroApuri 21.08.2017 21.02

Jos tahdot vastauksen henkilökohtaisiin kysymyksiin, pyydän ottamaan yhteyttä sähköpostilla veroapu@gmail.com

isto ihmettelevä | Vastaa 01.02.2017 19.38

"testamentin tekeminen kannattaa aina antaa ammattilaisen tehtäväksi."

Jäi epäselväksi, minkälainen vastuu on testamentin tekevällä, ammattilaisella.

Sipsukka | Vastaa 27.01.2017 13.39

Olemme avopari, lapset täysi-ikäiset. Minkälainen järjestely pitää tehdä etukäteen omaisuuden suhteen, jos toinen meistä kuolee? Talo on puoliksi ja velka myös.

VeroApuri 01.02.2017 13.28

Jos tahdot vastauksen henkilökohtaisiin kysymyksiin, pyydän ottamaan yhteyttä sähköpostilla veroapu@gmail.com

Katso kaikki kommentit

| Vastaa

Uusimmat kommentit

21.02 | 11:05

Kyllä voit käyttää tai sitten lahjaverotuksessa vahvistettua arvoa, kumpi on verotuksen kannalta edullisempi. Myös muut myyntikulut voi vähentää jälkimmäisessä.

...
20.02 | 12:16

Jos myyn lahjaksi saadun tontin, jonka olen omistanut yli 10 vuotta. Voinko käyttää 40% hankintameno-olettamaa hyväkseni.

...
13.02 | 08:43

Kopioi linkki ja liitä hakukenttään, niin saat sivun auki.

...
13.02 | 08:32

Saat hyvät ohjeet ja vastauksen kysymykseesi klikkaamalla linkkiä:
https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/verokortti-ja-veroilmoitus/muutoksenhaku/

...
Tykkäät tästä sivusta
Hei!
Kokeile tehdä oma kotisivu. Minäkin tein! Se on helppoa ja sitä voi kokeilla ilmaiseksi
ILMOITUS