Mistä kysymys?

Edunvalvontavaltakirja

Edunvalvontavaltuutuksen tekemällä voit etukäteen huolehtia siitä, että toinen hoitaa taloudellisia ja muita asioitasi tulevaisuudessa, jos oma toimintakykysi jostain syystä heikkenee. Edunvalvontavaltuutus voi tuntua kaukaiselta asialta, mutta se on järkevää ennakointia tulevaisuuden varalle.

Edunvalvontavaltakirjan tekeminen on tärkeä oikeustoimi valtuuttajan kannalta. Siksi on tarpeen harkita huolellisesti erilaisia vaihtoehtoja ja varmistua siitä, että valtakirja täyttää sille asetetut vaatimukset. Tämä edellyttää sitä, että valtuuttaja tuntee riittävästi asiaa koskevia säännöksiä.

Edunvalvontavaltuutusta varten kirjoitettavasta valtakirjasta tulee ilmetä ainakin seuraavat tiedot:

1.    valtuuttamistarkoitus

2.    asiat, joissa valtuutettu oikeutetaan edustamaan valtuuttajaa

3.    valtuuttaja ja valtuutettu sekä

4.    maininta, jonka mukaan valtuutus tulee voimaan siinä tapauksessa, että valtuuttaja tulee sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan.

Laki edunvalvontavaltuutuksesta (648/2007) 

Edunvalvontavaltuutus tehdään kirjallisesti testamentin tapaan. Edunvalvontavaltuutusta koskevassa valtakirjassa valtuuttaja nimeää valtuutetun, joka on suostunut tehtävään, sekä määrittelee asiat, jotka valtuutus kattaa. Hän voi oikeuttaa valtuuttamansa henkilön huolehtimaan omaisuutensa hoidosta ja muista taloudellisista asioistaan sekä, niin halutessaan, häntä itseään koskevista asioista, kuten terveyden- ja sairaanhoidosta.

Kahden esteettömän todistajan on oltava samanaikaisesti läsnä, kun valtuuttaja allekirjoittaa valtakirjan tai tunnustaa siinä olevan allekirjoituksensa. Tämän jälkeen todistajien on todistettava valtakirja allekirjoituksillaan. Lähiomainen ei voi toimia todistajana. Allekirjoitettu valtakirja luovutetaan valtuutetun haltuun tai siitä ilmoitetaan muutoin valtuutetulle.

Valtakirjan laatimisessa voi olla hyvä pyytää oikeudellista apua oikeusaputoimistosta tai asianajajalta. Valtakirjan voi luonnollisesti myös peruuttaa tai sitä voi muuttaa.

Siinä tapauksessa, että valtuutuksen antanut henkilö ei kykene enää hoitamaan asioitaan esimerkiksi sairauden vuoksi, valtuutettu voi pyytää maistraattia vahvistamaan valtuutuksen. Valtuutetun tulee esittää maistraatille alkuperäinen valtakirja sekä lääkärinlausunto tai vastaava, joka todistaa, että valtuutuksen antanut henkilö on tullut kyvyttömäksi hoitamaan asioita, joita valtuutus koskee. Valtuutus tulee voimaan, kun maistraatti on vahvistanut sen.

Maistraatti valvoo valtuutetun toimintaa erityisesti taloudellisissa asioissa. Kun valtuutetun tehtävä alkaa, hänen pitää antaa maistraatille luettelo niistä päämiehen varoista ja veloista, joita valtuutus oikeuttaa hänet hoitamaan. Jos maistraatti myöhemmin pyytää, valtuutetun tulee antaa selvitys talouteen liittyvien asioiden hoitamisesta.

Valtuutuksen antanut henkilö voi vaikuttaa valvonnan laajuuteen. Antamassaan valtakirjassa hän voi esimerkiksi määrätä, että valvonnassa sovelletaan holhoustoimilain säännöksiä, jotka velvoittavat valtuutetun antamaan maistraatille määräajoin selvityksen talouteen liittyvien asioiden hoitamisesta.

Edunvalvontavaltuutus eri asia kuin edunvalvonta

Edunvalvontavaltuutusta ei saa sekoittaa edunvalvontaan eli holhoukseen.

– Edunvalvontavaltuutus on kirjallinen asiakirja, jonka avulla on mahdollista valita, kuka hoitaa omat asiat sen jälkeen, kun oma toimintakyky on menetetty. Valtuutus on väline, jolla läheisen on mahdollista hoitaa asiat mehdollisimman helposti ja joustavasti. Valtuutus on väline välttää edunvalvontaan joutuminen. Näiden kahden sanan samankaltaisuus sekoittaa tosi paljon niin ikäihmisiä kuin hyvinvointialan ammattilaisia, lääkäreitä ja hoitajia. Edunvalvontavaltuutuksella läheinen voi hoitaa toisen asiat ilman viranomaisen eli maistraatin valvontaa.

Valtuutuksen laatimisen yhteydessä on tärkeää valita itselleen erityisen luotettu henkilö, joka osaa ja pystyy hoitamaan omat asiat ilman säännöllistä valvontaa tai tilivelvollisuutta viranomaisen suuntaan

– Jos tekee väärän valinnan, ja valtuutettu ryhtyy toimimaan oman etunsa nimiin, niin väärinkäytöksen huomaavat voivat ilmoittaa asiasta maistraattiin. Maistraatti tutkii ja selvittää, onko valtuutettu toiminut velvollisuuksiensa vastaisesti.

Edunvalvontavaltuutus tehdään etukäteen, toimintakykyisenä.

– Se on kuin vakuutus, toivotaan, ettei sitä ikinä tarvita. Jos kuitenkin valtakirjan laatija tulee toimintakyvyttömäksi, valtakirja saa oikeudellisen voiman vasta maistraatin hyväksynnän jälkeen. Maistraatti hyväksyy ja vahvistaa valtakirjan voimaan lääkärinlausunnon perusteella, jossa lääkäri toteaa, että henkilö on menettänyt toimintakykynsä. Vasta tämän vahvistuksen jälkeen läheinen voi tällä yhdellä asiakirjalla hoitaa kaikki valtakirjassa mainitut asiat.

VeroApu 10.5.2015