Kysymyksiä ja vastauksia

Talvinen Puttosharju, Virroilla

Kysymysten aiheita:


Miten vähennän vuokraustoiminnan tappion verotuksessani           

Maksanko metsän myynnistä veroa?          

Mitä arvonlisäverokantaa sovellan?

Mihin veroluokkaan kuuluu perintöverotuksessa?

Miten Ruotsista perittyä autoa verotetaan?

Voimmeko hakea varainsiirtoveroa takaisin/ensiasunto?


Ennakkoperinnön arvostaminen perukirjassa? 

Miten hyödynnän tappion?


Onko osakeyhtiön osakkeiden luovutus verovapaa?

Voinko tehdä metsävähennyksen hallintatilanteessa?

Kenelle omaisuuteni päätyy?
 

Sulkeeko avioehto pois myös puolison perintöoikeuden lapsettomalla pariskunnalla?

Miten asuntolainan korot vähennetään, kun hankitaan uusi asunto ja edellinen on vielä myymättä.


Voinko vähentää luovutustappion puolison voitosta?


Meneekö pellon myynnistä luovutusvoittoveroa?


Miten pitkä valitusaika on verotuksen oikeudenvalvontayksiköllä?

Meneekö vuokratusta tilasta luovutusvoittoveroa?

Voiko laina olla koroton?

Miten hoidetaan ennakonpidätys?

Menetetäänkö ensiasunnon varainsiirtoverohuojennus vuokrauksen johdosta?

Voiko lahjakirjaa muuttaa jälikäteen?

Milloin voi myydä lahjaksi saadun omaisuuden?


Olenko vastuussa vainajan veloista

Milloin vero luovutusvoitosta maksetaan?

Pitääkö perintöasunnon myyntivoitosta maksaa veroa?

Puolisovähennys perintöverotuksessa?

Voiko lapsen päivähoitoon vientimatkan sisällyttää vähennettäviin asunnon ja työpaikan välisiin matkakuluihin?

Ikäkertoimet?

Saako lumitöistä kotitalousvähennyksen?


Miten vähennän vuokraustoiminnan tappion verotuksessani?

 Kysymys:        

Minulla on vuokraustoiminnasta aiheutuneita tappiota noin 4 500 euroa. Muita pääomatuloja, korkomenoja tai muita pääomatuloista vähennettäviä eriä minulla ei ole. Maksan palkkatuloistani veroja. Saanko hyödynnettyä kyseisen tappion verotuksessani?

Vastaus:

Saat verotuksessasi ansiotulojen veroista vähennettävän alijäämähyvityksen. Sinulle muodostuu negatiivisesta vuokratulosta 4 500 euron pääomatulolajin alijäämä, koska sinulla ei ole pääomatuloja, joista vähennys voitaisiin tehdä.

Tästä alijäämästä lasketaan 30 prosentin suuruinen alijäämähyvitys, joka vähennetään ansiotulojesi veroista. Maksettavien verojesi määrä pienenee 1 350 euroa (4500 e x 30 %). 

(VeroApu 1.12.2014)        

Maksanko metsän myynnistä veroa?

Kysymys:

Olen aikeissa myydä 24 hehtaarin metsätilan pojalleni. Olen omistanut kyseisen tilan lähes 20 vuotta ja myynyt sieltä puuta tasaisin väliajoin. Joudunko maksamaan myynnistä luovutusvoiton veroa? 

Vastaus:

Et joudu. Koska olet omistanut metsätilan yli kymmenen vuotta, myynti omalle lapselle on verovapaa. On huomattava, että kymmenen vuoden omistusaikaan lasketaan myös entisen omistajan omistusaika, mikäli olet saanut metsätilan vastikkeettomasti, esimerkiksi lahjana tai perintönä. 

Myynti on verovapaa myös silloin, kun ostajana on myyjän lapsenlapsi, myyjän sisar, veli, sisarpuoli tai velipuoli. Myynti on lisäksi verovapaa niissä tilanteissa, joissa metsä myydään jollekin edellä mainituille ostajista yhdessä hänen puolisonsa kanssa. Verovapauden saamiseksi metsätilalla on myyjän tullut harjoittaa metsätaloutta. Lähtökohtaisesti verotuskäytännössä varsin passiivinenkin metsän omistus on riittänyt siihen, että metsätila on kaikkien muidenkin edellytysten täyttyessä voitu myydä verovapaasti. Tarvittaessa asiassa voi olla syytä hakea verottajalta maksullista ja sitovaa ennakkoratkaisua sen suhteen, voidaanko tilalla katsoa harjoitetun metsätaloutta riittävissä määrin verovapauden saamiseksi.

Vaikka olisit käyttänyt metsävähennyksen tai osan metsävähennyspohjasta puun myyntitulon verotuksessa, ei metsävähennyksenä käytettyä määrää lisätä luovutusvoittoon silloin, kun luovutukseen soveltuu sukupolvenvaihdoshuojennus. Todettakoon, että ostajalle muodostuu metsävähennyspohja metsämaan hankintahinnan perusteella. Metsämaan hankintahintaan sisältyvät myös hankintaan välittömästi sisältyvät menot, kuten varainsiirtovero tai esimerkiksi lainhuudatus- ja lohkomiskulut.

Jos poikasi luovuttaisi metsätilan ennen kuin viisi vuotta on kulunut hänen saannostaan, tulisi hänen luovutusvoittoverotuksessaan sovellettavaksi sanktiosääntö, koska sinun ja poikasi luovutukseen on soveltunut edellä mainittu verovapaussääntö. Tämän mukaan poikasi metsän hankintahinnasta, eli siitä hinnasta, millä hän on sinulta hankkinut metsän, vähennetään se summa, mikä ensimmäisessä luovutuksessa, sinun ja poikasi välillä on jäänyt verottamatta verovapaussäännön soveltamisen vuoksi. Toisin sanoen jälkimmäisessä luovutuksessa tulisi vero maksettavaksi myös ensimmäisestä luovutuksesta ja tällöin vero kohdistuisi nimenomaan jälkimmäiseen luovuttajaan, eli poikaasi. 

VeroApu 27.10.2014



Mitä arvonlisäverokantaa sovellan?

Minulla on toiminimi, joka tarjoaa personal trainer -palveluita. Valvon asiakkaideni kuntosali- tai juoksuharjoituksia ja teen heille lisäksi esimerkiksi kuntosaliohjelmia. En kuitenkaan tarjoa tiloja kyseisten liikuntapalveluiden suorittamiseen. Olenko arvonlisävelvollinen tästä toiminnastani yleisen arvonlisäverokannan (24 %) mukaan vai alennetun kannan (10 %) mukaan?

Vastaus

Personal trainer -palveluihin sovelletaan yleistä 24 %:n arvonlisäverokantaa.

Alennettua 10 %:n arvonlisäverokantaa voidaan soveltaa liikuntapalveluihin, joissa annetaan mahdollisuus liikunnan harjoittamiseen. Alennettua verokantaa sovelletaan esimerkiksi liikuntatilojen lyhytaikaiseen luovutukseen, jollaisia ovat esimerkiksi tennishallit, keilahallit, jäähallit, kuntosalit yms.

Ohjattuihin liikuntatunteihin voi liittyä rajanvetotilanteita. Ohjatuilla liikuntatunneilla (esim. aerobic) osallistujalle annetaan toisaalta mahdollisuus liikuntatilan käyttämiseen, mutta kyseiseen toimintaan sisältyy myös ohjaava elementti. Jotta alennettua kantaa voitaisiin soveltaa tällaiseen toimintaan, tulee palvelun pääasiallisena tarkoituksena olla mahdollisuus liikunnan harjoittamiseen.

Omassa toiminnassasi pääpaino on kuitenkin selvästi liikuntasuoritusten ohjaamisessa ja harjoitteiden laatimisessa, joihin sovelletaan yleistä 24 % arvonlisäverokantaa. (VeroApu 15.11.2013)




 Mihin veroluokkaan kuuluu perintöverotuksessa?

Kun saa isoäidin aviomieheltä (ei isoisä) perintöä testamentilla. Kuuluuko halvempaan vai kalliimpaan veroluokkaan?

Vastaus:

Tässä tapauksessa kuuluu halvempaan eli I veroluokkaan. Lain mukaan aviopuolison suoraan alenevassa polvessa olevan perillisen saanto luetaan nykyisin I veroluokkaan.

(8.10.2013 VeroApu)


Miten Ruotsista perittyä autoa verotetaan?

Perittävä on asunut ennen kuolemaansa Ruotsissa vakituisesti yli 20 vuotta, mutta oli kuitenkin Suomen kansalainen. Perilliset asuvat Suomessa. Miten perintöverotusta sovelletaan Suomessa asuvien perillisten osalta?

Perillinen tulee saamaan perinnönjaossa auton, joka on tarkoitus tuoda Suomeen. Hän ottaa auton käyttöön Suomessa. Miten verotusta sovelletaan auton kohdalla? Joudutaanko maksamaan tuontiauton veron lisäksi perintövero? Tullin tilaston mukaan hinta on noin 15 000 euroa.

Vastaus:

Suomen perintöverolain soveltamisala on erittäin laaja. Perintöveroa maksetaan Suomeen muun muassa silloin, kun perilliset asuvat Suomessa. Asiaan ei vaikuta se, missä maassa vainaja asui kuolinhetkellään. Tätä Suomen perintöverotusoikeutta saattaa kaventaa Suomen solmima perintöverosopimus. Suomi onkin solminut muiden Pohjoismaiden kanssa perintöverosopimuksen.

Koska Ruotsi on kumonnut oman perintöverolakinsa, se irtisanoi osaltaan myös pohjoismaisen perintöverosopimuksen. Tämän vuoksi Suomessa asuvat perilliset maksavat koko perinnöstä perintöveroa vain Suomeen. Koska perittävän kotipaikka kuolinhetkellä ei ollut Suomessa, ei tarvitse laatia perukirjaa Suomessa. Sen sijaan tulee laatia perintöveroilmoitus lahjaveroilmoituslomakkeella Verohallinnolle perintöveron määräämistä varten.

Perintövero määrätään kaikenlaatuisesta omaisuudesta sen käyvän arvon perusteella kuolinhetkellä, myös autosta. Jos perintöosuuden arvo on kuitenkin alle 20 000 euroa, siitä ei määrätä perintöveroa.

Perintö- ja lahjaverolaissa ei ole erillisiä säännöksiä vieraassa valtiossa sijaitsevan omaisuuden arvostuksesta. Arvostukseen sovelletaan siten yleisiä arvostusohjeita soveltuvin osin. Yleensä auton osalta lähtökohtana on verovelvollisen oma arvio ja perintöveroilmoituksella auto tulisi mielestäni arvostaa sen käypään arvoon Ruotsissa.

Jos auto tuodaan Suomeen, Tulli maksuunpanee siitä erikseen autoveron. Autoveron määrä riippuu auton yleisestä vähittäismyyntiarvosta Suomen markkinoilla sekä hiilidioksidipäästöistä.





Voimmeko hakea varainsiirtoveron palautusta?

Maksoimme aikaisemman tonttikaupan yhteydessä varainsiirtoveron. Voiko sen hakea palautuksena takaisin? Olemme molemmat alle 40-vuotiaita ensiasunnon ostajia ja ostimme tontin puoliksi. Olemme rakentaneet tontille asuinrakennuksen ja olemme asuneet siinä vakituisesti vuodesta 2013 lähtien.

Vastaus:

Kyllä voitte. Koska kyseessä on ollut tontin ostamisesta ja sille myöhemmin rakennettavasta asuinrakennuksesta, olette silloin lainhuutoa hakiessanne normaalisti maksaneet varainsiirtoveron. Voitte nyt hakea Verohallinnolta varainsiirtoveron palautushakemuksella veroa takaisin.

Varainsiirtoverotuksessa on kyse ensiasunnon ostajasta silloin, kun ostaja on hankkinut omistukseensa kiinteistön ja vähintään puolet sillä olevasta tai sille rakennettavasta asuinrakennuksesta tai vähintään puolet asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavista osakkeista tai osuuksista. Ostajan on kauppakirjan allekirjoitushetkellä oltava 18-40-vuotias.

Lisäksi edellytetään, että ostaja ryhtyy käyttämään asuntoa omana vakituisena asuntonaan. Asunnon käyttöönoton on oltava tosiasiallista ja sen on tapahduttava viivytyksettä mahdollisen esteen poistuttua. Ostaja ei ole saanut myöskään vuonna 1990 tai sen jälkeen ennen kauppakirjan allekirjoitushetkeä olla omistanut puolta vakituiseen asumiskäyttöön tarkoitetusta huoneistosta tai rakennuksesta Suomessa tai ulkomailla.

Omistuksen saantoperusteella ei ole merkitystä, joten myös perintönä tai lahjana saadun huoneiston tai rakennuksen omistaminen muodostaa esteen verovapauden saamiselle. Myös sijoitusasunnon omistaminen on este verovapaudelle. Aikaisemman vapaa-ajan käyttöön tarkoitetun kiinteistön tai loma-osakkeen hankkiminen/omistaminen ei ole este verovapaudelle. (VeroApu 19.8.2013)




Ennakkoperinnön arvostaminen perukirjassa?

Olen saanut isältäni ennakkoperintönä kesämökin. Isäni oli eronnut ja ositus oli tehty. Omin kustannuksin olen parantanut vapaa-ajan asuntoa mm. laittamalla sinne sähköt, maalauttanut mökin sekä hankkinut kunnon laiturin yms. Nyt isän kuoltua pidämme perunkirjoituksen. Perunkirjoituksessa omaisuus tulee arvostaa tämänhetkiseen käypään arvoon eli todennäköiseen myyntihintaan. Miten perukirjassa otetaan huomioon mökin parantamisesta johtuneet kustannukseni, joilla olen lisännyt ennakkoperintöni arvoa?

Vastaus:

Ennakkoperintö tulee ilmoittaa isäsi jälkeen laadittavassa perukirjassa, ja se otetaan huomioon perintöverotusta toimittaessa.

Pääsääntö on, että ennakkoperintö arvostetaan siihen arvoon, joka omaisuudella on ollut lahjansaajan saadessa sen haltuunsa. Perukirjaan merkitään sama arvo, joka ennakkoperinnölle on annettu lahjaverotuksessa, mikäli lahjaverotus on aikanaan toimitettu. Näet tuon arvon vanhasta lahjaveropäätöksestä. Kuitenkaan lahjansaajan omia toimia, joilla hän on nostanut saamansa ennakkoperinnön arvoa, esimerkiksi sähköliittymän hankkimista, ei oteta huomioon määritettäessä ennakkoperinnön arvoa perukirjassa.

Saatu ennakkoperintö huomioidaan perittävän omaisuuden säästöä määritettäessä. Näin ollen ennakkoperintö aiheuttaa yleensä myös lisää perintöveroa. Kuitenkin ennakkoperinnön saajan aikanaan ennakkoperinnöstä mahdollisesti maksama lahjavero hyvitetään nyt mahdollisesti tulevista perintöveroista. Aikoinaan maksettu lahjavero hyvitetään vain perintöveron määrään saakka, eli mikäli aikoinaan maksettu lahjavero ylittää perintöveron, ei yli menevää määrää palauteta.

Ennakkoperintö on jäämistöoikeudellinen käsite. Se on luonteeltaan lahja, vaikka sana viittaa perintöön. (VeroApu 21.5.2013)




 
Miten hyödynnän tappion?

Voiko vapaa-ajan asunnon myynistä syntyneestä luovutusvoitosta vähentää aikaisempina vuosina pörssiosakkeiden myynnistä syntyneen luovutustappion?

Vastaus:

Kyllä voi. Luovutustappio vähennetään luovutusvoitoista, jotka ovat syntyneet samana tai viitenä seuraavana vuonna kuin luovutustappio. Jos kuitenkin luovutustappio on syntynyt vuonna 2008 tai aiemmin, se ei ole enää vähennyskelpoinen vuoden 2013 luovutusvoitoista, sillä tappiot olivat aiemman lainsäädännön perusteella vähennettävissä syntymisvuonna ja kolmena seuraavana vuonna. Vuodesta 2010 alkaen luovutustappioiden vähennysaika on syntymisvuonna ja viitenä seuraavana vuonna.

Tappion vähentäminen pienentää verotettavaa voittoa ja sitä kautta vaikuttaa maksettavan veron määrään. Verovaikutus on siten pääomatuloverokannan (30%/32%) mukainen osuus luovutustappiosta. (VeroApu 20.5.2013)




Onko osakeyhtiön osakkeiden luovutus verovapaa?

Olen vaimoni kanssa myymässä osakeyhtiömme lapsellemme. Millä edellytyksillä saamme luovutusvoittoverovapauden? Syntyykö hänelle veroseuraamuksia kaupasta? Kauppa tapahtuu 2013.

Vastaus:

Osakeyhtiön osakkeiden luovutus on verovapaa, jos luovutettavat osakeyhtiön osakkeet oikeuttavat vähintään 10 prosentin omistusosuuteen yhtiössä ja saajana on joko yksin tai yhdessä puolisonsa kanssa hänen lapsensa tai tämän rintaperillinen taikka hänen sisarensa, veljensä, sisarpuolensa tai velipuolensa ja jos omaisuus on ollut yhteensä yli 10 vuotta verovelvollisen tai hänen ja sellaisen henkilön omistuksessa, jolta hän on saanut sen vastikkeettomasti.

Jos siis olette omistaneet yhtiön yli kymmenen vuotta ja luovutte kummatkin vähintään 10 prosentin omistusosuudesta, kauppa on verovapaa teille molemmille myyjille.

Lapsellenne syntyy kauppahinnasta ostajana varainsiirtoverovelvollisuus, joka on 1,6 % kauppahinnasta.

Jos kauppa toteutetaan käyvästä arvosta, ei hänelle synny verotettavaa lahjaa. Jos kauppa on alihintainen, lahjaverotus voi tulla kyseeseen.

Pääsäännön mukaan verotettavaa lahjaa ei synny, jos kauppahinta ylittää 75 prosenttia käyvästä arvosta. Toimivien yritysten ja maatilojen sukupolvenvaihdostilanteissa verotettavaa lahjaa ei synny, jos kauppahinta ylittää 50 prosenttia käyvästä arvosta. 75 % ja 50 % sääntöon eri asia.

Sukupolvenvaihdosluovutuksessa tulee täyttyä myös perintö- ja lahjaverolain muut edellytykset. Yrityksen täytyy harjoittaa elinkeinoverolain mukaan verotettavaa liiketoimintaa, jonka harjoittamista luovutuksensaaja jatkaa. 50 % säännön soveltamista tulee myös vaatia Verohallinnolta (Ohje Diaarinumero 547/349/2011).

Luovutuksensaaja ei saa luovuttaa pääosaa yrityksestä ennen kuin viisi vuotta on kulunut omaisuuden luovuttamisesta, tai verovelvollinen joutuu maksamaan maksuunpanematta jätetyn veron korotettuna 20 prosentilla. Perintö- ja lahjaverolain mukaiset huojennussäännökset eivät edellytä sukulaisuussuhdetta, toisin kuin tuloverotuksen puolella. (VeroApu 3.3.2013)




Voiko tehdä metsävähennyksen hallintatilanteessa?

Jos on pidättänyt itsellään tilan elinikäisen käyttö- ja hallintaoikeuden ja saa puunmyyntituloa metsästä, voiko hyödyntää metsävähennyksen?

Vastaus:

Ei voi. Metsävähennyksen voi tehdä vain metsänomistaja. Koska ei enää omista metsää, ei voi hyödyntää metsävähennystä.

VeroApu 6.2.2013

 

Kenelle omaisuuteni päätyy?

Olen tehnyt testamentin, jossa määrään, että veljentyttäreni perii kaiken omaisuuteni ja että hänen aviopuolisollaan ei ole avio-oikeutta veljentyttäreni minulta perintönä saamaan omaisuuteen.

Veljentyttärelläni ei ole lapsia. Kenelle veljentyttäreni minulta perimä omaisuus päätyy veljentyttäreni kuollessa. Jos veljentyttäreni aviopuoliso elää veljentytärtäni kauemmin, riittääkö testamentissani oleva veljentyttäreni aviopuolison avio-oikeuden poissulkeva määräys estämään sen, ettei omaisuuteni päädy veljentyttäreltäni hänen puolisolleen? Entä avioerossa?

Vastaus:

Ei riitä tässä kuolintapauksessa, mutta avioerossa riittää.

Testamenttisi määräys, jolla suljet pois veljentyttäresi aviopuolison avio-oikeuden, ei rajoita veljentyttäresi aviopuolison oikeutta periä aviopuolisonsa.

Kun veljentyttärelläsi ei ole rintaperillisiä, aviopuoliso perii kaiken hänen omaisuutensa, ellei veljentyttäresi ole tehnyt testamenttia jonkun muun hyväksi.

Jos haluat estää omaisuutesi päätymisen veljentyttäresi kautta perintönä hänen aviopuolisolleen, sinun tulee määrätä testamentissasi omaisuudelle toissijainen saaja veljentyttäresi jälkeen. Tämä tarkoittaa sitä, että määräät edelleenkin omaisuutesi menemään kuolemasi jälkeen veljentyttärellesi, mutta lisäksi nimeät tahon, jolle haluat veljentyttäresi sinulta perimän omaisuuden päätyvän veljentyttäresi kuoleman jälkeen, sikäli kun kyseistä omaisuutta silloin on vielä jäljellä.

Testamenttisi yksi määräys koskee veljentyttäresi aviopuolison avio-oikeutta veljentyttäresi sinulta perimään omaisuuteen.

Jos siis kuolemasi jälkeen, kun omaisuutesi on jo siirtynyt veljentyttärellesi perintönä, veljentyttäresi avioliitto päättyy avioeroon, omaisuuttasi ei huomioida puolisoiden välillä tehtävässä avioero-osituksessa.

Niinpä veljentyttäresi aviopuoliso ei voi saada veljentyttäresi sinulta perimää omaisuutta avio-oikeutensa nojalla tasinkona, ellei veljentyttäresi tähän avioero-osituksessa suostu.

VeroApu 6.2.2013



Sulkeeko avioehto pois myös puolison perintöoikeuden lapsettomalla pariskunnalla?

 Avioehtosopimus ja puolison perintöoikeus

Olen naimisissa, mutta minulla ei ole lapsia. Olemme tehneet puolisoni kanssa avioehtosopimuksen, jonka mukaan kummallakaan meistä ei ole avio-oikeutta toistemme omaisuuteen. Sulkeeko avioehtomme pois myös puolison perintöoikeuden? Vai periikö puolisoni minut, jos kuolen meistä ensimmäisenä?

Vastaus

Avioehtosopimus ei sulje pois puolisosi lakimääräistä perintöoikeutta, vaan leskeksi jäävä aviopuolisosi perii omaisuutesi, ellet ole määrännyt sitä testamentilla jollekin muulle taholle.

Avioehtosopimuksella määrätään vain avioliittolain mukaisesta puolisoiden avio-oikeudesta toistensa omaisuuteen eikä siis puolison perintöoikeudesta. Perintöoikeudesta säädetään perintökaaressa. Kun ei ole rintaperillisiä, aviopuoliso perii ensin kuolleen. Puolison perintöoikeus ei riipu avio-oikeuden olemassaolosta. Puolison perintöoikeuden voi syrjäyttää vain tekemällä testamentin jonkun muun hyväksi.

Lapsettoman avioparin lesken kuoltua lesken pesän osakkaita ovat hänen omien sukulaistensa lisäksi ensiksi kuolleen puolison niin sanotut toissijaiset perilliset, joita ovat ensiksi kuolleen puolison isä, äiti, veli, sisar tai veljen tai sisaren jälkeläiset sekä myös veli- ja sisarpuolet jälkeläisineen.

Lesken kuoltua toimitettavassa pesänjaossa omaisuus jaetaan tavallisesti kahteen yhtä suureen osaan. Tästä puolittamisperiaatteesta on myös useita eri poikkeuksia kuten avioehtosopimus. Jos teet omistusoikeustestamentin puolisosi hyväksi, toissijaisten perillisten oikeus syrjäytyy eivätkä he peri mitään leskeksi jääneen puolisosi kuoleman jälkeen. (VeroApu 21.1.2013)



Miten asuntolainan korot vähennetään tilanteessa, kun hankitaan uusi asunto ja edellinen on vielä myymättä?

Kysymys:

Saako lainan korot vähentää verotuksessa, jos on jo muutettu uuteen asuntoon? Vanhaa asuntoa ei ole vielä myyty.

Vastaus:

Kyllä saa, mutta vain osittain. Lainan käyttötarkoitus ja kohdistuminen ratkaisee vähennysoikeuden. Asuntovelkaa on velka, joka kohdistuu verovelvollisen tai hänen perheensä vakituisen asunnon hankkimiseen tai peruskorjaukseen.

Asuntovelan koron vähennysoikeutta on rajoitettu vaiheittain siten, että verovuonna 2012 koroista on vähennyskelpoista 85 prosenttia, verovuonna 2013 vähennyskelpoista on 80 prosenttia ja verovuodesta 2014 alkaen 75 prosenttia. (VeroApu 27.12.2012)


Voinko vähentää luovutustappion puolison voitoista?

K: Olen myynyt arvopapereita. Voinko siirtää verotuksessa osakkeiden luovutuksesta syntyneen tappion vähennettäväksi puolison osakkeiden myynnistä saadusta voitosta?

V: Tappiota ei voi vähentää puolison verotuksessa. Luovutustappiot vahvistetaan ja vähennetään verovelvollisella henkilökohtaisesti, eikä niiden osalta ole säädetty mitään puolisoita koskevia erityissäännöksiä.

Omaisuuden luovutuksesta syntynyt tappio vähennetään omaisuuden luovutuksesta saadusta voitosta verovuonna ja viitenä sitä seuraavana vuotena sitä mukaan kuin voittoa kertyy, eikä sitä oteta huomioon pääomatulojen alijäämää vahvistettaessa.

(VeroApu 27.8.2012)



Meneekö peltokaupasta veroa?

Olen myynyt isältäni lahjaksi saamani pellon (noin 2 ha) veljelleni. Joudunko maksamaan myyntivoittoveron, joka tässä tapauksessa laskettaisiin 40 %:n hankintameno-olettaman mukaan (olen omistanut pellon yli 10 vuotta)? Verojuristi Juha Salmikivi vastaa:

Myynti on verovapaa, jos olet harjoittanut pellolla maataloutta.

Myynti on verovapaata silloin, kun luovutat harjoittamaasi maa- tai metsätalouteen kuuluvaa kiinteää omaisuutta lähiomaiselle eli tässä tapauksessa veljellesi ja kun omaisuus on ollut sinun tai sen, jolta olet omaisuuden vastikkeettomasti saanut, omistuksessa yhteensä yli 10 vuoden ajan.

Korkein hallinto-oikeus on hyväksynyt lisäksi ratkaisussaan KHO:2010:25, että lain säännös ei edellytä, että luovuttajan olisi harjoitettava aktiivisesti maataloutta juuri ennen luovutusta, jotta luovutus olisi verovapaa pellon osalta.

(VeroApu 8.8.2012)

Miten pitkä valitusaika on veronsaajien oikeudenvalvontayksiköllä ?

Jos esimerkiksi vuonna 2009 on tehty oikaisuvaatimus vuodelta 2005 ja hyväksytty päätös on saatu seuraavana vuonna 2010, vieläkö verotuksen oikeudenvalvontayksikkö voi valittaa päätöksestä?

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön on tehtävä valitus hallinto-oikeuteen vuoden kuluessa verovelvollisen verotuksen päättymistä seuraavan vuoden alusta.

Vuoden 2009 verotuksen osalta tämä määräaika meni umpeen 31.12.2011.

Oikaisuvaatimukseen annetusta päätöksestä saadaan tämän määräajan estämättä valittaa 60 päivän aikana sen päivän jälkeen, jona muutoksenhakuun oikeutettu on saanut päätöksestä tiedon.

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön määräaika lasketaan päätöksen tekemisestä. Koska päätös on tullut tietoon jo vuonna 2010, ei VOVA voi enää valittaa oikaisulautakunnan päätöksestä.

(VeroApu 26.3.2012)

 

Meneekö vuokratusta tilasta luovutusvoittoveroa?

Jos omistamassani kiinteistössä osa on ollut vuokrattuna (esim. 30 %) ja oman asunnon verovapausedellytykset myyntitilanteessa täyttyvät, katsotaanko vuokratun tilan osalta syntyvän kuitenkin veronalaista luovutusvoittoa?

Ei katsota. Koska omassa käytössä on ollut vähintään puolet rakennuksesta, talon myynnistä aiheutuva luovutusvoitto on silloin kokonaan verovapaa.

Tilanne olisi erilainen, mikäli omassa käytössä olisi ollut alle puolet rakennuksesta. Tällöin verovapaata olisi ollut vain omaa käyttöäsi vastaava osuus luovutusvoitosta.

Oikeuskäytännössä tulkinta on tehty käytettyjen pinta-alojen perusteella.

(VeroApu 26.3.2012)


Voiko laina olla koroton?

Esimerkiksi lapsi voi joutua ottaman lainaa vanhemmiltaan suurempia hankintoja varten. Lapselle ei tule veroseuraamuksia lainan korottomuudesta.

Lainapääoma voidaan verottaa lahjana vain siinä tapauksessa, että on ilmeistä, ettei velallisella ole tarkoituskaan maksaa lainaa takaisin. Tämän vuoksi kannattaa sopia laina-ajan pituudesta ja lyhennyssuunnitelmasta velkakirjassa.

Lainaa on lyhennettävä säännöllisillä suorituksilla. Jos lainaa kuitataan lyhennetyksi velkojan antamilla verottomilla alle 4 000 euron lahjoilla, verottaja voi määrätä lahjaverot koko lainamäärästä. Samoin verottaja saattaa kiinnittää huomiota velallisen lainanmaksukykyyn, mikäli lainamäärä on suuri suhteessa velallisen tuloihin.

9.1.2012/VeroApu




Miten hoidetaan ennakonpidätys?

Maksan kodissani teettämästäni työstä toiminimellä toimivalle yrittäjälle. Laskutettu summa sisältää arvonlisäveron. Toimitetaanko ennakonpidätys? Mistä summasta lasketaan ennakonpidätys, jos se pitää toimittaa?


Maksuhetkellä ennakkoperintärekisterissä olevalta yrittäjältä ennakonpidätystä ei tarvitse toimittaa.

Jos yrittäjää ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin, on toimitettava ennakonpidätys. Ennakonpidätystä varten toiminimiyrittäjä esittää verokortin tai muuten ennakonpidätys toimitetaan 60 prosentin suuruisena.

Jos esimerkiksi verokorttia ei esitetä ennakonpidätys lasketaan 60 prosentilla arvonlisäverottomasta osasta. Yrittäjälle maksetaan ennakonpidätyksellä vähennetty määrä ja arvonlisäveron määrä. Ennakonpidätys maksetaan verotilijärjestelmässä Verohallinnon tilille ja ilmoitetaan kausiveroilmoituksella kohdekuukautta seuraavan kuussa. Kausiveroilmoituksen myöhästymisestä voidaan määrätä myöhästymismaksu.

Sähköisessä muodossa Verohallinnolle annettavan kausiveroilmoituksen määräpäivä on kohdekuukautta seuranneen kalenterikuukauden 12. päivä (yleinen eräpäivä), mutta postitse lähetettävä kausiveroilmoitus on oltava perillä viimeistään jo kuukauden 7. päivänä eli 5 päivää yleistä eräpäivää aiemmin.

Vaikka saaja ei olisikaan ennakkoperintärekisterissä, kotitalouden ei tarvitse toimittaa ennakonpidätystä vuosittain enintään 1 500 euron suuruisesta maksusta tai jollei suoritus liity maksajan elinkeino- tai muuhun tulonhankkimistoimintaan.

28.11.2011/VeroApu



Menetetäänkö ensiasunnon varainsiirtoverohuojennus vuokrauksen johdosta?

Jos ensiasunto laitetaan vuokralle, kun asunnossa on asuttu ja oltu kirjoilla vain vähän aikaa esim. kaksi kuukautta ei varainsiirtoveroseurauksia tule. Tämä edellyttää, että asunoon omistaja on asunut asunnossa vakituisesti. Lain sanamuoto edellyttää, että asuntoa on ryhdytty käyttämään vakituisena asuntona.

Pelkkä kirjoilla oleminen ei ole varainsiirtoverolain mukaista asumista, vaan asunnossa on pitänyt asua oikeasti, jos asiaa aletaan tutkia.

Laissa ei ole säädetty minimiaikarajaa asumiselle. Esimerkissä mainittu kahden kuukauden tosiasiallinen asuminen on varmasti kuitenkin riittävä aika, etkä silloin joudu maksamaan saatua varainsiirtoverohuojennusta takaisin.

Vuokratulo on veronalaista pääomatuloa.

14.11.2011/VeroApu



Voiko lahjakirjaa muuttaa jälkikäteen?

Lahjanantaja voi elinaikanaan muuttaa ennakkoperintöolettamaa.

Verotuksessa on katsottu, että vapaamuotoinen kirjallinen lahjakirjan oikaisu on riittävä. Siviilioikeudellisesti muuttaminen on kuitenkin syytä tehdä testamentin muodossa (KKO:1996:30).

Ennakkoperintöolettama on siis aina poistettavissa, kun lahjan antaja on elossa ja oikeustoimikelpoinen ilmaisemaan tahtonsa.

Se katsotaanko lahja ennakkoperinnöksi vai ei, vaikuttaa perintöverotukseen lahjanantajan jälkeen. Jos lahja ei ole ennakkoperintöä, lisätään se lahjansaajan perintöosuuteen vain, jos lahjanantaja on kuollut kolmen vuoden kuluessa lahjoituksesta. Ennakkoperintö otetaan perinnönjaossa ja perintöverotuksessa huomioon ajan kulumisesta riippumatta.

14.11.2011/VeroApu



Milloin voi myydä lahjaksisaadun omaisuuden?

Älä myy lahjaksi saamaasi omaisuutta liian aikaisin.

Vastikkeetta saadun omaisuuden hankintamenoksi katsotaan perintö- tai lahjaverotuksessa käytetty
verotusarvo. Kun lahjoituksen jälkeen myydään lahjaksi saatua omaisuutta, omaisuuden hankintamenona käytetään kuitenkin lahjoittajan hankintamenoa, jos lahjansaaja myy saamansa omaisuuden ennen kuin lahjoituksesta on kulunut yksi vuosi.

Jos omaisuutta myydään vuoden kuluessa lahjoituksesta, kannattaa siis varmistaa, mikä on ollut lahjoittajan hankintameno. Luovutusvoitosta on maksettava 28 prosentin pääomatulovero. Hallituksen esityksen mukaan vuodesta 2012 alkaen pääomatulovero olisi 30 prosenttia aina 50.000 euroon asti ja sen ylittävältä osalta 32 prosenttia.

Kannattaa myös muistaa, että omistusaika lasketaan aina lahjoitushetkestä, joten lahjansaaja saa käyttää lahjoittajan hankintamenon sijasta vain 20 prosentin hankintameno-olettamaa. Vaikka lahjoitettu omaisuus olisi ollut lahjanantajan ja -saajan omistuksessa yhteensä vähintään kymmenen vuotta, ei luovutusvoiton laskennassa voi käyttää 40 prosentin hankintameno-olettamaa.

Jotta verotus ei muodostuisi kaksinkertaiseksi, otetaan lahjaverotuksessa vähennyksenä huomioon osa omaisuuden myynnistä maksetusta verosta.

Lahjaverotuksessa lahjavero määrätään omaisuudella lahjoitushetkellä olevan käyvän arvon perusteella. Jos verovelvollinen on luovuttanut omaisuuden edelleen vuoden sisällä niin, että tuloverotuksessa on sovellettu erityissäännöstä, jonka mukaan hankintameno lasketaan lahjoittajan hankintamenosta, lahjaverotusta oikaistaan siten, että lahjan arvosta vähennetään lahjansaajalle luovutusvoitosta maksuunpantu vero. Vähentää ei kuitenkaan voida enempää kuin se veron määrä, joka olisi määrätty, jos luovutushintana olisi ollut lahjaverotuksessa käytetty verotusarvo (perintö- ja lahjaverolain 21 a §).

Erityissäännöstä sovelletaan laskettaessa luovutusvoittoa 1.1.2005 tai sen jälkeen tapahtuneista luovutuksista.

Esimerkki. A on ostanut asunto-osakkeet vuonna 1992 50 000 eurolla. A on tällöin suorittanut kaupan perusteella siirtoleimaveroa 800 euroa. Osakkeiden hankintameno on siten 50 800 euroa.

A lahjoittaa asunto-osakkeet B:lle 30.6.2004. Osakkeiden käypä arvo on tällöin 100 000 euroa. B myy osakkeet 1.6.2005 120 000 eurolla.

Lahjaverotuksessa B:lle määrätään lahjavero asunto-osakkeiden käyvän arvon 100 000 euroa perusteella.

Tuloverotuksessa B:n luovutusvoitto lasketaan siten, että asunto-osakkeiden myyntihinnasta 120 000 euroa vähennetään A:n hankintameno lahjoitushetkellä eli 50 800 euroa. Luovutusvoitto on siten 69 200 euroa ja B:lle luovutuksesta määrättävä 28 prosentin pääomaverokannan mukainen vero 19 376 euroa.

Lahjaverotusta oikaistaan siten, että lahjaverotusarvosta eli 100 000 eurosta vähennetään se tuloveron määrä, joka B:lle olisi määrätty, jos luovutushintana olisi ollut lahjaverotusarvo. Tuloveron määrä olisi ollut 100 000 euroa ./. 50 800 euroa = 49 200 euroa x 28 % = 13 776 euroa. Lahjaverotusarvo alennetaan siten 86 224 euroon.

14.11.2011/VeroApu



Olenko vastuussa vainajan veloista?

Jos vainajalta jää velkoja, maksamattomia laskuja yms. eikä hänellä ole varoja kuollessaan, mikä on kuolinpesän osakkaan vastuu tässä tapauksessa?

Tällöinkin tulee  tehdä asianmukainen perukirja laissa säädetyssä kolmen kuukauden ajassa kuolinpäivästä ja toimittaa se verotoimistoon.

Marraskuun 2004 alusta tuli voimaan perintökaaren muutos kuolinpesän osakkaan velkavastuusta. Tällöin kuolinpesän osakkaiden velkavastuusta pääsääntöisesti luovuttiin. Osakkaan vastuu vainajan veloista rajoitettiin yleensä vain vainajalta jääneeseen omaisuuteen.

Perintökaaren mukaan perunkirjoitusvelvollinen osakas vastaa henkilökohtaisesti vainajan velasta vain, jos hän laiminlyö perunkirjoituksen toimittamisen määräajassa. Sama vastuu on osakkaalla, joka perunkirjoituksessa tai vahvistaessaan valalla perukirjan vaarantaa velkojan oikeutta antamalla vääräksi tietämänsä ilmoituksen tai jättämällä tahallaan ilmoittamatta jonkin tietämänsä seikan.
16.9.2011/VeroApu



Milloin vero luovutusvoitosta maksetaan?

Jos luovutusvoitto on saatu esim. vuonna 2011, veron maksu hoidetaan seuraavasti:

Luovutusvoiton vero maksetaan jäännösverona kahdessa erässä viimeistään 2012 joulukuussa ja helmikuussa 2013.

Sen voi maksaa myös vapaaehtoisena ennakontäydennysmaksuna syyskuun 2012 loppuun mennessä. Jos ennakontäydennysmaksu maksetaan viimeistään 31.1.2012, vältytään kokonaan jäännösveron korolta.

Jäännösveron korko on Suomen Pankin kutakin kalenterivuotta edeltävän puolivuotiskauden vahvistama viitekorko vähennettynä kahdella prosenttiyksiköllä, kuitenkin aina vähintään 0,5 %. Jos jäännösveron määrä ylittää 10 000 euroa, on korko Suomen Pankin vahvistama viitekorko lisättynä kahdella prosenttiyksiköllä. Verovuoden 2010 osalta nämä korot ovat 0,5 ja 3 %. Lasketusta jäännösveron korosta vähennetään 20 euroa, enintään koron määrä.

Ilmoitus luovutusvoitosta (lomake 9) on annettava vuoden 2011 esitäytetyn veroilmoituksen kanssa, eli toukokuussa 2012. Jos verottaja kuitenkin muistaa ennakkoveron määräämistä koskevalla tiedustelulla ja 9 lomakkeen täyttöpyynnöllä jo vuoden 2011 puolella, on luovutusvoiton määrä selvitettävä määräaikaan mennessä ja vero maksettava verottajan määräämään eräpäivään mennessä. Tällöin ei enää erikseen tarvitse antaa toukokuussa 2012 lomaketta 9, koska verottaja on jo lisännyt luovutusvoiton valmiiksi esitäytetylle veroilmoitukselle. Tämä on kuitenkin syytä tarkistaa huolellisesti.
12.9.2011/VeroApu


 

Puolisovähennys perintöverotuksessa

Aviopuolisolle voidaan testamentilla määrätä omaisuutta omistusoikeudella alle 80 000 euron arvosta ilman perintöveroa. Myös avopuoliso, jonka kanssa on yhteinen, puolison tunnustama lapsi, on tällainen aviopuolisoon rinnastettava henkilö.

Perinnönjättäjän puoliso saa vähentää veronalaisesta perintöosuudestaan puolisovähennyksenä 60 000 euroa. Koska perintöosuus on perintöverosta vapaa 20 000 euroon asti, puoliso maksaa perintöveroa vasta kun perintöosuuden määrä on vähintään 80 000 euroa.

Puolisolla tarkoitetaan perinnönjättäjän leskeä. Vähennys ei tule kyseeseen jos liitto on ehtinyt päättyä eroon, vaikka entinen puoliso olisikin testamentinsaaja. Aviopuolisoon rinnastetaan henkilö, joka on elänyt yhteisessä taloudessa perinnönjättäjän kanssa avioliitonomaisissa olosuhteissa solmimatta kuitenkaan avioliittoa ja heillä on tai on ollut yhteinen lapsi. Puolisovähennykseen ovat vastaavin edellytyksin oikeutettuja myös rekisteröidyn parisuhteen osapuolet.

Myös perittävän kuoleman johdosta maksettuun vakuutuskorvaukseen liittyy perintöverosta vapaa osa. Jos edunsaajana on leski, verosta vapaaksi osaksi katsotaan puolet tai kuitenkin vähintään 35 000 euroa lesken edunsaajamääräyksellä saamien, samaan kuolemantapaukseen liittyvien, vakuutuskorvausten ja taloudellisen tuen yhteismäärästä. Rajan ylittävä osa on perintöveron alaista.

Tämä lesken veronalaisen vakuutuskorvauksen määrä tulee myös huomioida suunniteltaessa leskeksi jäävän aviopuolison perintöveroja esimerkiksi testamentilla.
12.3.2012/VeroApu


Pitääkö perintöasunnon myyntivoitosta maksaa veroa?

Väärä käsitys on, että perintöasunnon myyntivoitosta ei tarvitsisi maksaa veroa, jos perinnönsaajat pitävät asuntoa nimissään yhden vuoden ennen myyntiä.

Tämä ei pidä paikkaansa. Perintöjen sijasta lahjaksi saatua omaisuutta koskee kyllä niin sanottu yhden vuoden sääntö, mutta sekään ei takaa, että myynnistä ei tarvitsisi ollenkaan maksaa myyntivoiton veroa. Sääntö takaa vain sen, että lahjan saaja saa omaisuutta edelleen myytäessä käyttää hankintamenonaan lahjan lahjaverotusarvoa. Tuloverolain mukaan lahjan saajan hankintamenona käytetään lahjoittajan hankintamenoa, jos lahjan saaja luovuttaa saamansa omaisuuden ennen kuin lahjoituksesta on kulunut yksi vuosi.
12.9.2011/VeroApu




Voiko lapsen päivähoitoon vientimatkan sisällyttää vähennettäviin asunnon ja työpaikan välisiin matkakuluihin?

Ei voi. Voit vaatia vähennettäväksi asunnon ja työpaikan välisiä matkakustannuksia ainoastaan kotisi ja työpaikkasi välisen etäisyyden perusteella.
24.10.2011/VeroApu



Ikäkertoimet


Lahjan käypää arvoa, ja samalla verojen määrää, voidaan alentaa siten, että luovuttaja pidättää itsellään hallintaoikeuden, eli oikeuden käyttää hyväkseen lahjoitetun omaisuuden tuoton. Pidätetylle hallintaoikeudelle lasketaan arvo, joka vähennetään käyvästä arvosta. Hallintaoikeuden arvo saadaan kertomalla edusta saatavan vuositulon määrä etuun oikeutetun henkilön iän mukaan määräytyvällä kertoimella. Metsä- ja asuinkiinteistöllä käytettävä vuositulo on 5% kiinteistön arvosta ja vapaa-ajan asunnoissa vastaavasti 3%.

Ikäkerroin määräytyy seuraavasti:

Verovelvollisen ikä: Kerroin:

alle 44 vuotta              12
44-52 vuotta                11
53-58 vuotta                10
59-63 vuotta                 9
64-68 vuotta                 8
69-72 vuotta                 7
73-76 vuotta                 6
77-81 vuotta                 5
82-86 vuotta                 4
87-91 vuotta                 3
92 vuotta tai enemmän  2

Pidätetyn hallintaoikeuden arvo ei aikanaan ole perinnönsaajille perintöveron alaista. Sen sijaan hallintaoikeuden mahdollinen myöhempi erillinen lahjoitus johtaa lahjaveron laskentaan

Metsäkiinteistöillä kannattaa ehdottomasti suosia määräaikaisia hallintaoikeuksia. Tällöin hallintaoikeuden päättymisen ajankohta on ennakkoon tiedossa.

Määräaikaisen hallintaoikeuden kertoimia

hallinta-aika

5 v             3,99
6 v             4,62
7 v             5,21
8 v             5,75
9 v             6,25
10 v           6,71
12 v           7,54
15 v           8,56

Kun hallintaoikeus erotetaan omistusoikeudesta, on tärkeää ymmärtää toimenpiteen vaikutukset. Metsävähennystä ei mm. voi tehdä sinä aikana ollenkaan, kun hallintaoikeus ja omistusoikeus ovat eri henkilöillä.



Saako lumitöistä kotitalousvähennyksen?

Lumenauraus asunnon piha-alueella on tavanomaista kotitaloustyötä, josta saa kotitalousvähennyksen. Oikeus kotitalousvähennykseen säilyy, vaikka auraustyö on tehty koneella. Myös konetyön osuus oikeuttaa vähennykseen, jos kotitaloustyön vähennysedellytykset ovat muutoin kunnossa.

Muista myös, että työn tehneen yrityksen tulee olla ennakkoperintärekisterissä sopimuksentekohetkellä. Jos työ perustuu yli vuoden kestävään toimeksiantosuhteeseen, on rekisteröinti tarkistettava vähintään kerran vuodessa.




 

Hei!
Kokeile tehdä oma kotisivu. Minäkin tein! Se on helppoa ja sitä voi kokeilla ilmaiseksi
ILMOITUS