Perintöverotus

Testamentti voi pienentää veroja
mutta
se ei lyhennä elämää!

Koskaan ei ole liian aikaista tehdä testamenttia.
Aiemmin tehty testamentti on syytä tarkistaa, jos elämäntilanne tai verosäännökset muuttuvat.


Varojen arvostamista 1.1.2012 jälkeen perintö- ja lahjaverotuksessa


Perinnöstä luopuminen säästää veroja

Perinnöstä luopuminen säästää yhden sukupolven perintöverot. Luopumisen seurauksena perintöosuus voi myös jakaantua useammalle saajalle, jolloin omaisuudesta maksettavan perintöveron määrä laskee.

Verottaja ei määrää luopujalle lainkaan perintöveroja, jos luopuminen on tehty oikein. Luopuminen tehdään kirjallisesti. Perinnönsaaja ei saa toimia ennen perinnöstä luopumista niin, että hänen voitaisiin katsoa ottaneen perintö vastaan. Siksi luopuminen kannattaa tehdä viimeistään perunkirjoitustilaisuudessa. Luopuja ei saa asettaa luopumiselle ehtoja tai määrätä, kuka saa hänen osuutensa perinnöstä.

Verosäästöä syntyy, koska perintö ylittää yhden sukupolven. Perinnöstään luopuneen osuus siirtyy sille, joka olisi ollut perillisen asemassa, jos luopuja olisi kuollut ennen perittävää. Jos perinnönjättäjä on kuitenkin tehnyt testamentin, on tutkittava tarkoin, kenelle luopujan osuus menee.

Kukin perinnönsaaja maksaa perintöveroa vasta sitten, kun perintöosuuden arvo on 20.000 euroa tai sitä suurempi. Jos esimerkiksi isän kuoltua hänen tyttärensä luopuu osuudestaan isänsä perintöön, perinnön saavat tyttären lapset. Jos tyttärellä on vain yksi lapsi, vero on saman suuruinen sekä tyttärelle että tyttären lapselle, mutta yhden sukupolven perintöverot jäävät kuitenkin maksamatta. Jos tyttären lapsia on useampi, on heidän kunkin perinnöstä ensimmäiset 19.999 euroa perintöverosta vapaata.

Jos luopuja määrää, kuka perinnön saa, hän joutuu itse maksamaan perintöverot. Samoin silloin, jos hän luopuu vain osasta perintöä. Esimerkiksi, jos tytär luopuu isänsä perinnöstä ja määrää, että hänen osuutensa menee vain toiselle hänen kahdesta lapsestaan, verot määrätään kahteen kertaan. Luopuja maksaa ensin perintöveron koko perinnöstä ja toinen lastenlapsista lisäksi saamastaan lahjasta lahjaveron.
(Veroapu 2.4.2014)


Veroasteikot

Suurten perintöjen ja lahjojen verotus kiristyi

Perintö- ja lahjaveroasteikkoon lisättiin vuosille 2013 - 2015 ylimääräinen veroporras 1 000 000 euroa ylittävälle osalle perintöosaa ja lahjaa. Kiristys koskee sekä ensimmäistä että toista veroluokkaa.

Suurten perintöjen ja lahjojen verotus kiristyi edellisen kerran vuoden 2012 alussa, kun perintö- ja lahjaveroasteikkojen ensimmäiseen veroluokkaan lisättiin uusi porras 200 000 euroa ylittävälle perintöosalle ja lahjalle.


Perimysjärjestys

Perimysjärjestys kertoo, kuka perii vainajan omaisuuden.

Järjestykseen voi vaikuttaa testamentilla. Rintaperillinen on

oikeutettu saamaan testamentista huolimatta puolet siitä, mitä

hän muutoin perisi (lakiosa).

1. Lapset

Perimysjärjestyksen mukaan perintö kuuluu ensi sijassa rinta-

perillisille. Rintaperillisiä ovat perittävän lapset, lapsenlapset,

lapsenlapsenlapset jne.

2. Aviopuoliso

Jos rintaperillisiä ei ole, mutta henkilö oli kuolinhetkellään naimisissa, perijä on aviopuoliso, jos häntä ei ole sivuutettu testamentilla. Avopuoliso ei koskaan peri suoraan vainajaa. Perittävä voi kuitenkin sisällyttää avopuolison testamenttiinsa.

3. Omat vanhemmat tai sisarukset

Jos perittävällä ei ole lapsia tai lasten jälkeläisiä eikä myöskään aviopuolisoa, perillisiä ovat perittävän omat vanhemmat. Kumpikin vanhemmista saa puolet perinnöstä. Jos toinen vanhemmista on kuollut, perittävän sisarukset saavat hänen osuutensa perinnöstä. Kuolleen sisaruksen tilalle tulevat hänen rintaperillisensä. Jos molemmat vanhemmat ovat kuolleet, sisarukset tai heidän jälkeläisensä perivät koko jäämistön.

4. Isovanhemmat ja perittävän omien vanhempien sisarukset

Jos perittävän lähimmät perilliset ovat isovanhemmat, perintö menee heille. Jos toinen isovanhemmista on kuollut, hänen osuutensa menee perittävän isän tai äidin sisaruksille. Jos kaikki isovanhemmat ovat kuolleet, perintö menee perittävän isän tai äidin sisaruksille. Serkut eivät enää peri.

Perintöveroluokat

Perijät ja testamentin saajat on jaettu veroluokkiin sen mukaan, mitä sukua he ovat perinnönjättäjälle.

I veroluokka: Lapset (myös ottolapset) ja heidän rintaperillisensä (lapsenlapset, lapsenlapsenlapset jne.), aviopuoliso, aviopuolison lapsi ja heidän rintaperillisensä, isä, äiti, isovanhemmat sekä avopuoliso, jos tällä on yhteinen lapsi perittävän kanssa tai jos tämä on ollut perittävän kanssa aiemmin avioliitossa.

II veroluokka: Kaikki muut - esimerkiksi sisarukset ja heidän jälkeläisensä, perittävän vanhempien sisarukset, avopuoliso yleensä.

Avopuoliso perii vain, jos perittävä on tehnyt testamentin, jossa avopuoliso on mukana. Jos avopuolisoilla on yhteinen lapsi tai he ovat olleet aiemmin keskenään naimisissa, avopuoliso kuuluu ensimmäiseen perintöveroluokkaan, muissa tapauksissa toiseen.

Myös kihlakumppani perii vain siinä tapauksessa, että hänet on sisällytetty testamenttiin. Jos kihlakumppani saa avustusta vainajan varoista, hän kuuluu ensimmäiseen perintöveroluokkaan, muissa tapauksissa toiseen. Avustuksen saaminen on harvinaista.

I veroluokkaan lisättiin 1.4.2011 avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta annetussa laissa tarkoitettu avopuoliso saamansa perintökaaren 8 luvun 2 §:ssä tarkoitetun avustuksen määrään asti.

Perintöveroasteikko

Verotoimisto määrää veron perintöveroasteikon perusteella. Veron määrä riippuu perityn omaisuuden arvosta, omaisuuden laatu ei siihen vaikuta.

Perintöveroasteikko, I veroluokka, perittävä kuollut 1.1.2013 tai sen jälkeen

Verotettavan osuuden arvo, €

Veron vakioerä osuuden alarajan kohdalla, €

Vero alarajan ylimenevästä osasta, %

20 000 - 40 000

100

7

40 000 - 60 000

1 500

10

60 000 - 200 000

3 500

13

200 000 - 1 000 000

21 700

16

1 000 000 -

149 700

19

Perintöveroasteikko, II veroluokka, perittävä kuollut 1.1.2013 tai sen jälkeen

Verotettavan osuuden arvo, €

Veron vakioerä osuuden alarajan kohdalla, €

Vero alarajan ylimenevästä osasta, %

20 000 - 40 000

100

20

40 000 - 60 000

4 100

26

60 000 - 1 000 000

9 300

32

1 000 000 -

310 100

35

Perintöveroasteikko, I veroluokka, perittävä kuollut 1.1.2012 - 31.12.2012 (I veroluokkaan lisättiin neljäs porras 200 000 euroa ylittävän perintöosuuden osalta 1.1.2012. Muilta osin asteikko koski myös tilanteita, joissa perittävä kuollut 1.1.2009 - 31.12.2011)

Verotettavan osuuden arvo, €

Veron vakioerä osuuden alarajan kohdalla, €

Vero alarajan ylimenevästä osasta, %

20 000 - 40 000

100

7

40 000 - 60 000

1 500

10

60 000 - 200 000

3 500

13

200 000 -

21 700

16

Perintöveroasteikko, II veroluokka, perittävä kuollut 1.1.2012 - 31.1.2012 (sama asteikko koski myös tilanteita, joissa perittävä kuollut 1.1.2009 - 31.12.2011)

Verotettavan osuuden arvo, €

Veron vakioerä osuuden alarajan kohdalla, €

Vero alarajan ylimenevästä osasta, %

20 000 - 40 000

100

20

40 000 - 60 000

4 100

26

60 000 -

9 300

 



Lisätietoa perintöverotuksesta palvelunumerostamme 0600-18376

Erityistapauksia

Perittävä voi antaa ennakkoperintöä jo elinaikanaan

(VeroApu 6.11.2013)
Perittävä voi jakaa omaisuuttaan rintaperillisilleen (lapset, lapsenlapset jne.) jo elinaikanaan. Kyseessä voi olla ennakkoperintö tai tavallinen lahja. Ennakkoperintö otetaan aina perintöverotuksessa huomioon. Lahja huomioidaan vain, jos se on saatu kolmen vuoden sisällä ennen kuolemantapausta.

Ennakkoperintönä pidetään yleensä tavanomaista suurempaa lahjaa, jonka isä tai äiti antaa lapselleen. Isovanhempien lastenlapsille antamaa lahjaa ei yleensä lueta ennakkoperinnöksi, jos lasten vanhemmat ovat elossa lahjoitushetkellä. Lahjaa ei myöskään pidetä ennakkoperintönä, jos lahjanantaja on lahjakirjassa ilmoittanut, että kyseessä ei ole ennakkoperintö tai jos asia käy muulla tavoin ilmi.

Sekä ennakkoperinnöstä että lahjasta maksetaan lahjaveroa silloin, kun lahja saadaan. Veroa ei tarvitse maksaa, jos lahjan arvo jää verorajan alapuolelle. Jos lahja on saatu 1.1.2008 tai sen jälkeen, veroa pitää maksaa 4 000 euroa ja sitä arvokkaammista lahjoista. Aiemmin saaduissa lahjoissa raja on 3 400 euroa. 

Ennakkoperintö perintöverotuksessa

Ennakkoperintö lisätään perintöverotuksessa kuolinpesän säästöön. Puolison mahdollisesti avio-oikeuden nojalla saama osuus ja perillisten perintöosuudet lasketaan vasta lisäyksen jälkeen. Lisäys tehdään ensiksi kuolleen puolison omaisuutta koskevassa perintöverotuksessa riippumatta siitä, onko ennakkoperintö saatu perinnönjättäjältä vai leskeltä.

Perintöosuuden perusteella laskettavasta perintöverosta vähennetään ennakkoperinnöstä tai lahjasta aikaisemmin maksettu lahjavero, ja perijän maksettavaksi jää perintöveron ja lahjaveron erotus.

Esimerkki 1: Toinen puolisoista on kuollut vuonna 2012. Kumpikin kahdesta lapsesta on saanut 1.1.2009 leskeltä 17 000 euron lahjan, joka on lahjakirjan mukaan ennakkoperintö.

Pesän säästö 220 000 €
Ennakkoperinnöt 34 000 €
Yhteensä 254 000 €
Lesken avio-oikeus (1/2)127 000 €
Lasten laskennallinen perintöosuus 127 000 €
Yhden lapsen laskennallinen perintöosuus (1/2) 63 500 €

Vero laskennallisesta perintöosuudesta 3 955 €
Ennakkoperinnöstä maksettu lahjavero 1 010 €
Maksettava perintövero 2 945 € (Perintöosuuden verosta vähennetään ennakkoperinnöstä maksettu lahjavero.)

Leski kuolee 1/2 vuotta puolisonsa jälkeen, myöskin vuonna 2012. Leski ei ole antanut uutta ennakkoperintöä tai muutakaan lahjaa.

Lesken pesän säästö 127 000 €
Yhden lapsen perintöosuus (1/2) 63 500 €
Vero lesken jälkeen tulevasta perintöosuudesta 3 955 €

Perillinen maksaa siis perintö- ja lahjaveroa yhteensä 7 910 euroa (= ennakkoperinnön vero 1 010 € + ensin kuolleen vanhemman jälkeen maksettava perintövero 2 945 € + lesken jälkeen maksettava perintövero 3 955 €).

Tavallinen lahja perintöverotuksessa

Ennakkoperinnön lisäksi perintöverotuksessa huomioidaan myös muut lahjat, jotka perijä on perittävältä saanut kolmen viimeisen vuoden kuluessa ennen tämän kuolemaa. Kyseiset lahjat lisätään yleensä kunkin perillisen perintöosuuteen ja perintövero maksetaan tästä yhteissummasta.

Lahjoja, jotka on annettu yli kolme vuotta ennen antajan kuolemaa, ei lasketa mukaan perintöverotukseen. Verotuksessa ei myöskään huomioida kasvatukseen, koulutukseen tai elatukseen annettuja lahjoja eikä tavanomaisia huonekaluja ja kodinkoneita, jos niiden arvo jää verotettavan rajan alapuolelle.

Esimerkki 2: Muuten sama tilanne kuin esimerkissä 1, mutta lahjakirjassa on nimenomaan mainittu, etteivät lahjat ole ennakkoperintöä. Lahjat on saatu yli 3 vuotta ennen perinnönjättäjän kuolemaa.

Pesän säästö 220 000 €
Lesken avio-oikeus (1/2) 110 000 €
Lasten perintöosuus 110 000 €
Yhden lapsen perintöosuus (1/2) 55 000 €
Maksettava perintövero 3 000 €

Leski kuolee vuosi puolisonsa jälkeen.

Pesän säästö 110 000 €
Yhden lapsen perintöosuus (1/2) 55 000 €
Perintöverot lesken jälkeen tulevasta omaisuudesta 3 000 €

Perillinen maksaa veroa yhteensä 7 010 € (= lahjavero 1 010 € + ensin kuolleen vanhemman jälkeen maksettava perintövero 3 000 € + lesken jälkeen maksettava perintövero 3 000 €). Pelkistettyjen esimerkkien mukaan tavallinen lahja on siis perillistä kohden 900 euroa edullisempi kuin ennakkoperintö.


 
Perinnöstä luopuminen vähentää veroja

Perinnöstä luopuminen säästää yhden sukupolven perintöverot. Luopumisen seurauksena perintöosuus voi myös jakaantua useammalle saajalle, jolloin omaisuudesta maksettavan perintöveron määrä laskee.

Verottaja ei määrää luopujalle lainkaan perintöveroja, jos luopuminen on tehty oikein. Luopuminen tehdään kirjallisesti. Perinnönsaaja ei saa ryhtyä perintöön, mikä tarkoittaa sitä, että perinnönsaaja ei saa toimia ennen perinnöstä luopumista niin, että hänen voitaisiin katsoa ottaneen perintö vastaan. Luopuminen kannattaakin tehdä viimeistään perunkirjoitustilaisuudessa. Luopuja ei saa asettaa luopumiselle ehtoja tai määrätä, kuka saa hänen osuutensa perinnöstä.

Verosäästöä syntyy, koska perintö ylittää yhden sukupolven. Perinnöstään luopuneen osuus siirtyy sille, joka olisi ollut perillisen asemassa, jos luopuja olisi kuollut ennen perittävää. Jos perinnönjättäjä on tehnyt testamentin, on kuitenkin tutkittava tarkoin, kenelle luopujan osuus menee.

Kukin perinnönsaaja maksaa perintöveroa vasta sitten, kun perintöosuuden arvo on 20.000 euroa tai sitä suurempi. Jos esimerkiksi isän kuoltua hänen lapsensa luopuu osuudestaan isänsä perintöön, perinnön saavat lapsen lapset. Jos rintaperillisellä on vain yksi lapsi, vero on samansuuruinen sekä lapselle että lapsen lapselle, mutta yhden sukupolven perintöverot jäävät kuitenkin maksamatta. Jos lapsenlapsia on useampi, on heidän kunkin perinnöstä ensimmäiset 19.999 euroa perintöverosta vapaata.

Jos luopuja määrää, kuka perinnön saa, hän joutuu itse maksamaan perintöverot. Samoin silloin, jos hän luopuu vain osasta perintöä. Esimerkiksi, jos poika luopuu isänsä perinnöstä ja määrää, että hänen osuutensa menee vain toiselle hänen kahdesta lapsestaan, verot määrätään kahteen kertaan. Luopuja maksaa ensin perintöveron koko perinnöstä ja toinen pojan lapsista lisäksi saamastaan lahjasta lahjaveron.
VeroApu 22.2.2012

Adoptio

Biologisen äidin periminen

Perintöoikeus biologiseen vanhempaan on, elleivät adoptiovanhemmat ole yhteisellä hakemuksella siirtäneet adoptiota ns. vahvaan adoptioon. Riittävää on, että hakemus on tullut vireille ennen biologisen vanhemman kuolemaa.

Adoptiot, jotka on tehty 1.1.1980 ja sen jälkeen, ovat niin sanottuja vahvoja adoptioita. Vahvassa adoptiossa perimysoikeus biologisiin sukulaisiin katkeaa.

Tätä ajankohtaa aiemmin tapahtuneet adoptiot ovat ns. heikkoja adoptioita ja lapseksi adoptoitu henkilö säilyttää perintöoikeutensa omaan biologiseen sukuunsa. Lapsi perii siis oman biologisen vanhempansa, ellei ottolapsisuhdetta ole muutettu. Perintöveroa määrätään alimman eli ensimmäisen veroluokan mukaan.

Toinen adoptiovanhemmista on oikeutettu tekemään yksin hakemuksen siirrosta vahvaan adoptioon sen jälkeen, kun hän on jäänyt leskeksi puolisonsa kuoltua.
VeroApu 17.9.2012

Lahjaverotus

Mikä on lahjaveroilmoitus?

Lahjaveroilmoitus tulee tehdä verotettavasta lahjasta, verovapaasta sitä ei ole pakko tehdä. Lahjaveroa maksetaan 4 000 euron arvoisista ja sitä arvokkaammista lahjoista.

Lahjaveroilmoitus jätetään lahjanantajan kotikunnan verotoimistoon kolmen kuukauden kuluessa lahjan antamisesta. Lomakkeen ilmoituksen tekemistä varten saa verohallinnon sivuilta.

Vaikka verovapaista lahjoista ei tarvitse tehdä lahjaveroilmoitusta, esimerkiksi verovapaista rahasto-osuuksista ilmoitus kuitenkin kannattaa jättää. Jos lahjansaaja myy rahasto-osuudet myöhemmin, lahjaveroilmoituksesta on helppo selvittää osuuksien hankintameno eli niiden arvo hetkellä, jolloin lahja saatiin.

Hankintamenoa tarvitaan, kun mahdollisen myynnin jälkeen lasketaan myyntivoiton suuruutta verottajaa varten. Kannattaa kuitenkin muistaa, että jos lahjansaaja on omistanut myytävän omaisuuden alle vuoden, lahjaverotusarvoa ei saa vähentää, vaan vähennettävä arvo määritellään lahjoittajan hankintamenon perusteella.

Yhteenveto perimysjärjestyksestä

 

Perimysjärjestys on säädetty laissa

Perimysjärjestys kertoo, kuka perii vainajan omaisuuden. Perinnönjättäjä voi muuttaa laissa säädettyä perimysjärjestystä tekemällä testamentin. Rintaperillisillä on kuitenkin aina oikeus saada itselleen puolet siitä perintöosasta, jonka he saisivat, jos testamenttia ei olisi.

Rintaperilliset

Perimysjärjestyksen mukaan perintö kuuluu ensi sijassa rintaperillisille. Rintaperillisiä ovat perittävän lapset, lapsenlapset, lapsenlapsenlapset jne.

Jos perittävällä on lapsi eikä testamenttia ole, lapsi siis perii kaiken. Jos lapsia on useampi, kukin lapsista saa yhtä suuren perintöosuuden. Jos joku perittävän lapsista on kuollut, tämän osuus menee hänen omille rintaperillisilleen. Ottolasten perintöoikeuteen liittyy erityisseikkoja.

Esimerkki: Pekalla on poika Jari sekä tytär, joka on kuollut. Myös tyttärentytär on kuollut, mutta hänen kaksi lastaan ovat elossa. Kun Pekka kuolee, perinnöstä puolet saa Jari, ja toisen puolen perinnöstä jakavat Pekan tyttären lapsenlapset puoliksi.

Aviopuoliso

Jos rintaperillisiä ei ole, mutta henkilö oli kuolinhetkellään naimisissa, perijä on aviopuoliso, jos häntä ei ole sivuutettu testamentilla. Lesken perintöoikeus on kuitenkin siinä mielessä väliaikaista, että lesken kuoltua ensiksi kuolleen puolison omaisuus palautuu hänen omaan sukuunsa. Edellytyksenä palautumiselle on, että ensiksi kuolleen puolison äiti, isä, veli tai sisar tai näiden jälkeläinen on elossa silloin, kun leski kuolee.

Kun perittävällä on rintaperillisiä, aviopuoliso ei siis saa perintöä. Perittävä voi vaikuttaa tilanteeseen tekemällä testamentin, jossa leski on mukana.

Avopuoliso ei koskaan peri suoraan vainajaa. Perittävä voi kuitenkin sisällyttää avopuolison testamenttiinsa.

Esimerkki: Mikko ja Mari ovat lapseton pariskunta. Heillä ei ole avioehtoa eikä testamenttia. Marilla on kaksi siskoa. Kun Mari kuolee, Mikko perii hänet. Kun Mikko kuolee, hänen Marilta perimänsä omaisuus palautuu Marin siskoille.

1.4.2011 tuli voimaan laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta. Samalla päivämäärällä perintökaareen 8 luvun 2 §:ään lisättiin avopuolison oikeus harkinnanvaraiseen avustukseen jäämistöstä.

Omat vanhemmat ja sisarukset

Jos perittävällä ei ole lapsia tai lasten jälkeläisiä eikä myöskään aviopuolisoa, perillisiä ovat perittävän omat vanhemmat. Kumpikin vanhemmista saa puolet perinnöstä.

Jos toinen vanhemmista on kuollut, perittävän sisarukset saavat hänen osuutensa perinnöstä. Kuolleen sisaruksen osuuden perivät hänen rintaperillisensä. Jos molemmat vanhemmat ovat kuolleet, sisarukset tai heidän jälkeläisensä perivät omaisuuden.

Jos elossa ei ole perittävän vanhempia eikä sisaruksia tai näiden lapsia, menee perintö isovanhemmille. Jos heistä joku on kuollut ennen perittävää, menee tämän osuus perinnöstä hänen lapsilleen eli perinnönjättäjän tädeille, sedille ja enoille. Jos kaikki isovanhemmat ovat kuolleet, perintö menee kokonaan perittävän isän tai äidin sisaruksille.

Serkut eivät enää peri. Jos perittävällä ei ole perimysjärjestyksen mukaisia perillisiä ja jos hän ei ole tehnyt testamenttia, perintö menee valtiolle.


Kirjoita uusi kommentti: (Napsauta tästä)

123kotisivu.fi
merkkiä jäljellä: 160
OK Lähetetään.
Katso kaikki kommentit

| Vastaa

Uusimmat kommentit

14.10 | 10:06

Kiitos oikein paljon selkeästä vastauksesta. Olen kolme kertaa soittanut verotoimistoon, yhdistäneet ihmiseltä toiselle. En saanut vastausta vaikka lupasivat.

...
27.02 | 09:38

Varsin hyvät ja informatiiviset sivut!
<a href="http://pikalainat.me">Pikalainat</a>

...
29.07 | 20:19

Erinomaisen hyvät ja selkeät sivut

...
22.10 | 00:27
Julkiset verotiedot on saanut 14
Tykkäät tästä sivusta
Hei!
Kokeile tehdä oma kotisivu. Minäkin tein! Se on helppoa ja sitä voi kokeilla ilmaiseksi
ILMOITUS